Kokoomuksen Turun kesäkuun puoluekokoukselle on tehty aloitteita puolustusliitto Natosta. Kansalliset Jatko-Opiskelijat ja Pirkanmaan Kokoomusnaiset esittävät, että kokoomus alkaisi ajaa Suomen liittymistä Naton jäseneksi. Hämeenkyrön Kokoomus haluaisi kansanäänestyksen Nato-jäsenyydestä seuraavan hallituskauden aikana.
Kokoomuksen puoluehallitus on antanut puoluekokoukselle aloitteista yhteisen vastauksen, jonka toivoo olevan riittävä selvitys. Kansanäänestystä koskevaa aloitetta puoluehallitus esittää hylättäväksi.
– Kokoomus on myös kannattanut Nato-jäsenyyttä vuoden 2006 puoluekokouksesta lähtien nähden jäsenyyden Suomen turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa vahvistavana asiana. Sen lisäksi, että jäsenyys sitoisi Suomen vielä tiiviimmin läntiseen arvoyhteisöön, toisi se myös turvatakuut, joita Suomella ei Naton rauhankumppanimaana ole kuten aloitteiden tekijät aivan oikein tuovat esiin. On selvää, ettei liittoutumattomuus suojaisi Suomea lähialueella puhkeavassa kriisissä, puoluehallitus toteaa.
Seuraavaksi kokoomuksen puoluehallitus viittaa vuoden 2016 puoluekokouksen hyväksymään ulko- ja turvallisuuspoliittiseen kannanottoon. Siinä todettiin, että ”Nato ei ota uusia jäseniä kriisitilanteissa. Kokoomus katsoo, että Suomen kannattaa hakea Naton jäsenyyttä lähivuosina. Kyse on prosessista, joka vaatii huolellista poliittista ja diplomaattista valmistelua ja avointa keskustelua sekä kotimaassa että kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Suomen tulee toimia läheisessä yhteistyössä Ruotsin kanssa, koska maamme jakavat saman turvallisuusympäristön. Avoimuus keskusteluissa hälventää myös Venäjän epäluuloja”.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän todetaan ottaneen kantaa Nato-jäsenyyden puolesta eri yhteyksissä.
– Kokoomus ei voi yksin päättää Nato-jäsenyydestä, mutta puoluehallitus pitää tärkeänä, että kokoomus ylläpitää asiapohjaista keskustelua ja oikoo vääriä luuloja jäsenyyteen liittyen. Tällä hallituskaudella hallitus on ohjelmansa mukaisesti antanut ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon, jonka valmistelun yhteydessä teetettiin kokoomuksen vaatimuksesta ulkopuolinen arvio mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista Suomelle, puoluehallitus jatkaa.
– Tämän lisäksi on laadittu erillinen puolustusselonteko. Tärkeässä roolissa ovat myös puoluejohdon tiiviit suhteet Ruotsin moderaatteihin. Ruotsissa järjestetään valtiopäivävaalit syyskuussa 2018, ja on äärimmäisen tärkeää, että Suomi on varhain perillä, jos Ruotsin ulko- ja turvallisuuspoliittisissa linjauksissa tapahtuu muutoksia. Suomi ja Ruotsi tekevät päätöksensä itsenäisesti, mutta meitä yhdistää yhteinen turvallisuusympäristö, johon toisen ratkaisu väistämättä vaikuttaa. Lisäksi puoluehallitus korostaa, että tiivistyvä turvallisuusyhteistyö Euroopan unionissa on Suomen etu. Se on kuitenkin Natoa täydentävää, sillä suurin osa EU-maista pitää Natoa pääasiallisena puolustusratkaisunaan.
Ei kansanäänestykselle
Kansanäänestyksen järjestämistä Nato-jäsenyydestä kokoomuksen puoluehallitus ei kannata. Perustelu on, että ”hybridiuhkien maailmassa on hyvin epätodennäköistä, että Suomi saisi käydä vaalinsa rauhassa”.
– Vaali- ja mielipidevaikuttaminen ovat arkipäivää. Tästä varoitetaan myös nykyhallituksen tilaamassa Nato-selvityksessä (2016, s. 51-52): ”Koska maan sisäinen poliittinen prosessi vaatisi Suomessa useita kuukausia, eduskunnan hyväksynnän ja mahdollisesti kansanäänestyskampanjan, maa saattaisi joutua Venäjän kovan painostuksen kohteeksi”. Puoluehallitus yhtyy tähän arvioon ja näkee kansanäänestyksessä lukuisia riskejä.
Kokoomuksen puoluehallitus sanoo pitävänsä selvänä, että mahdollisen Nato-jäsenyyden takana pitää olla valtiojohdon ja eduskunnan enemmistön sekä Suomen kansan tuki.
– Tämä on kuitenkin mahdollista todentaa myös muutoin kuin kansanäänestyksen kautta. Lähtökohtaisesti Suomen eduskunta on valittu tekemään päätöksiä ja yksi valtion tärkeimmistä tehtävistä on sen kansalaisten turvallisuuden turvaaminen. Lisäksi on tarpeen käydä laajaa keskustelua ennen ja jälkeen eduskuntavaalien. Nato ei edellytä jäsenehdokkailtaan kansanäänestystä vaan ainoastaan kansan tukea.
Lisäksi puoluehallitus katsoo, että ”nykyinen arvaamaton turvallisuusympäristö vaatii valtiojohdolta valppautta ja kykyä nopeisiinkin ratkaisuihin ja ettei tätä tule tarpeettomasti vaikeuttaa”.
