Helsingissä järjestettiin mielenosoitus, jossa profeetta Muhammedin kuvien julkaisu tuomittiin. Helsingin Sanomien mukaan paikalla oli saatu noin 80 henkilöä ja lehden mukaan kaikki sujui alusta alkaen rauhallisesti.
Vaikka kaikki Helsingissä tapahtui sääntöjen mukaisesti, on tällainen kehitys huolestuttavaa. Esimerkit maailmalta osoittavat, että tällaiset mielenosoitukset voivat toimia islamistisen väkivaltapolitiikan välineenä. Islamistisen terrorismin uhka on Suojelupoliisin mukaan suurin yksittäinen turvallisuushuolemme.
Länsimaisia arvoja kannattaa puolustaa. Näihin arvoihin kuuluu myös uskonnonvapaus. Jokaisella on oikeus valita, mitä uskontoa haluaa tunnustaa ja yhtä lailla on oikeus olla tunnustamatta. Arvoihin kuuluu myös oikeus kritisointiin. Se tarkoittaa, että uskontojenkin kritisoiminen on sallittua. Myös islamin.
Suhtaudun hyvin kriittisesti mielenosoituksiin, joissa ”joukkovoimalla” pyritään rajoittamaan oikeuksiamme. Eikä tätä suhtautumista vähennä se, että tänne muualta tulleet alkavat vaatia suomalaisia muuttamaan tapojaan vain siksi, että heitä täällä vallitsevat arvot ja oikeudet häiritsevät.
Suojelupoliisin mukaan Suomessa on tällä hetkellä lähes 400 radikaalin islamin kannattajaa. Vaikka sitä ei ole kerrottu, on selvää, että suurin osa heistä on ulkomaalaistaustaisia. Ja yhtä lailla on selvää, että he ovat uhka meille ja arvoille, joita meidän kannattaa puolustaa.
Kun tietää äskettäiset tapahtumat niin Ranskassa kuin Itävallassa, ihmettelen sitä, että nyt kokoontuneet marssijat eivät kritisoineet terroristitappajia. Esiintymisen perusteella on perusteltua kysyä, että miksi eivät sitä tee.
Suomen on oltava avoin maa. On hyvä, että tänne tulee ihmisiä tekemään töitä, yrittämään ja opiskelemaan. Edellytys kuitenkin on, että maan tapoihin on sopeuduttava ja kulttuuria arvostettava. Vain silloin arvostus voi olla molemminpuolista.
