EU-komission esittämien ja parlamentin jo kerran hyväksymien ilmastotaksonomian kriteerien hyvät tavoitteet tuhotaan käytännön elämälle vierailla kriteereillä. Kriteerejä ei voi hienosäätämällä korjata, vaan työ on aloitettava alusta, toteaa Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK.
– EU on lisäämässä metsäsektorin yritysten ja metsänomistajien hallinnollista taakkaa ilman, että uuden sääntelyn hyötyjä pystytään osoittamaan uskottavasti. Metsänomistajia koskeva byrokratia lisääntyisi merkittävästi. Alun perin tärkeä tavoite, että vihreän siirtymää tukeviin investointeihin saataisiin lisärahoitusta yksityisiltä finanssimarkkinoilta, on paisumassa ennennäkemättömiin mittasuhteisiin, etujärjestö sanoo tiedotteessaan.
Komissio velvoittaa uudella yritysten kestävyysraportointidirektiivillä (CSRD) rahoitusmarkkinat seuraamaan kaikessa rahoituksessa alun perin vapaaehtoiseksi tarkoitettua taksonomiakriteeristöä. Kriteerillä määritetään, millainen investointi johtaa kestävyyden kannalta merkittävään hyötyyn.
MTK:n mukaan käytännössä komission esitys laajentaisi investointikäsitettä niin, että muun muassa metsien täysi suojelu ja ennallistaminen luokiteltaisiin taloudellisiksi investoinneiksi.
Vaikka raportointivelvoite koskee ensisijaisesti suuria yrityksiä, puumarkkinoiden kautta vaikutukset siirtyvät koko metsäsektorille aina yksittäisiin metsänomistajiin asti. CSRD on puolittamassa yrityskoon, jolla on velvoite kestävyysraportointiin. Samalla tuotannon taksonomian mukainen raportointivelvoite kytkee yritysten raportoinnin tiukasti metsäomistajien uusiin velvoitteisiin.
– Metsien käsittelyä koskevat kriteerit komission taksonomian säädöksissä ovat vaikeasti ymmärrettäviä, tulkinnanvaraisia ja hyvin yksityiskohtaisia. Kriteerit ovat käytännössä toteuttamiskelvottomia tilatasolla, teilaa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.
Esimerkiksi jokaisen metsänomistajan pitäisi tehdä yksityiskohtainen metsänhoitosuunnitelma. Sen lisäksi jokainen velvoitetaan tekemään ilmastohyötyanalyysi seuraavalle 30 vuodelle sekä pitkälle aikavälille (yli 100 vuotta). Ehdotukseen liittyy pakollinen kolmannen osapuolen tarkastus ensin kahden ja sitten kymmenen vuoden välein.
Komissiossa valmisteltu delegoitu säädös on hyväksytty parlamentissa. EU-jäsenmaat voivat neuvostossa enää hyväksyä tai hylätä kriteeristön. Neuvostossa vielä ennen joulutaukoa tehdään lopullinen päätös ilmastokriteereistä.
MTK:n näkemyksen mukaan Suomen tulee ehdottomasti vastustaa taksonomiasäädöstä ja meidän on kerättävä riittävä tuki muilta jäsenmaita.
Järjestön mukaan ilmastokriteerien lisäksi Kestävän rahoituksen platformi on valmistellut kiertotaloutta, saastumista, vesiresurssien käyttöä ja luonnon monimuotoisuutta koskevia kriteereitä.
– Luonnokset olivat julkisessa kuulemisessa syyskuussa. Valitettavasti maa- ja metsätalouden kriteerit jatkavat samalla linjalla kuin ilmastokriteerit. Tavoitetaso on asetettu niin korkealle, että Suomesta tuskin löytyy yhtään maatilaa tai metsänomistajaa, jotka pystyisivät esitellyt kriteerit täyttämään, MTK sanoo.
