Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys herättää tällä hetkellä paljon keskustelua julkisuudessa. Kokoomuksen EU- ja ulkopolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen korostaa Twitter-keskustelussa mahdollisen jäsenyysprosessin ainutkertaisuutta. ”Nato-kortin voi pelata vain kerran” – minkä takia moni asia olisi valmisteltava ja varmistettava etukäteen.
– Nato tekee päätöksensä yksimielisesti. Tällöin Suomen olisi käytävä etukäteen keskusteluja kaikkien jäsenmaiden kanssa ja varmistaa niiltä tuki. Mikään jäsenmaa ei saisi vastustaa jäsenyyttä tai olla niin sanottu heikko lenkki hakemusprosessin kannalta, Vanhanen painottaa.
Vanhasen mukaan yleensä hakemusprosessi kestää useista kuukausista vuoteen. Suomen Nato-yhteensopivuuden vuoksi hän arvioisi prosessin olevan todennäköisesti lyhyempi.
– Tästä huolimatta Suomen kannattaisi neuvotella itselleen pikaraidemenettely, jossa asia voitaisiin päättää tavallista nopeammin. Mitä lyhyempi hakemusprosessi, sitä vähemmän siihen mahdollisesti kohdistuvaa ulkoista painetta ja riskejä siihen ehtisi muodostua. Tämä luonnollisesti edistäisi hakemuksen sujuvuutta.
Suomen kannattaisi Vanhasen mukaan neuvotella lisäksi turvatakuut hakemusprosessin ajaksi joko suoraan Natolta tai Yhdysvalloilta sekä eurooppalaisilta jäsenmailta, kuten Saksalta ja Ranskalta.
– Tämä sitouttaisi muita vahvemmin prosessiin ja antaisi niille aikaa valmistella tukea Suomelle.
Vanhasen mielestä mahdollinen jäsenhakemus kannattaisi myös tehdä yhdessä Ruotsin kanssa.
– Tällöin Suomen olisi koordinoitava askeleet etukäteen sen kanssa. Samanaikaisuus sitoisi maiden turvallisuutta yhteen prosessin ajaksi tavalla, josta Suomikin hyötyisi – huomioiden muun muassa Ruotsin tiiviin USA-suhteen.
Vanhasen mukana hyvin olennaista olisi myös resilienssin vahvistaminen etukäteen niin, että Suomi kestäisi Venäjän todennäköisen painostuksen.
– Esimerkiksi rajapolitiikan on oltava kunnossa sekä valmius kestää taloudellista, sotilaallista ja energiapoliittista painetta tai jopa diplomaattisuhteiden katkaisua.
Näiden torjuntaan olisi Vanhasen mukaan hyvä koordinoida etukäteen tukea sekä Natolta että EU:lta. Nämä voisivat tarjota poliittisia ja sotilaallisia tukikeinoja erilaisia tilanteita varten.
Kansanäänestys ei ole pakollinen
Vanhanen huomauttaa, ettei sitäkään pidä unohtaa, että Nato vaatii hakijamaata osoittamaan riittävän kansallisen tuen jäsenyydelle.
– Tämän mittaaminen on kuitenkin jäsenmaan päätettävissä. Ideaalitilanne olisi, että enemmistön tuki saataisin kansalta ja eduskuntapuolueilta.
Vanhasen mukaan poliittisen johdon tulisi tehdä etukäteen päätös siitä, miten riittävä tuki varmistetaan demokraattisella tavalla.
– Kansanäänestys ei ole pakollinen ja sisältäisi vaikuttamisen riskit, mutta kannattavaa olisi ehkäistä sisäisesti jakavien tilanteiden muodostuminen.
Suomen kannattaisi Vanhasen mukaan myös miettiä viestintää ja diplomatiaa Venäjän suuntaan.
– Lupia ei tarvitse kysellä, mutta olisi strategisista syistä viisasta pyrkiä minimoimaan Venäjän todennäköisiä reaktioita – siitäkin huolimatta, että Suomen kyky tähän olisi rajallista. Suomen viestissä olisi hyvä korostaa ratkaisun kansallista ulottuvuutta ja vuoropuhelun jatkamista.
Vanhanen korostaa, että Nato-jäsenyyden hakeminen olisi paljon etukäteen suunnittelua edellyttävä päätös, jossa Suomella ei olisi turvallisuuspoliittisesti varaa epäonnistua.
– Tie on olemassa, mutta se ei ole riskitön ja vaatii erityistä pelisilmää.
1. Nato-jäsenyyden hakemisen mahdollisuus muodostaa tällä hetkellä keskeisen osan Suomen turvallisuuspolitiikkaa. Mikäli Suomi hakisi jäsenyyttä ja sitä ei jostain (epätodennäköisestä) syystä saisi, sen turvallisuuspolitiikalta putoaisi käytännössä pohja.
— Henri Vanhanen (@HenriVanhanen) January 2, 2022
