Kokoomuksen kansanedustajat Mia Laiho ja Elina Lepomäki ovat jättäneet kirjalliset kysymykset koronavirusepidemian taloudellisista vaikutuksista sekä epidemiaan liittyvistä lääkkeiden, hoitotarvikkeiden ja sairaalapaikkojen riittävyydestä. Kysymykset keräsivät laajasti allekirjoituksia kaikista oppositiopuolueista.
Uusi koronavirustyyppi COVID-19 on lisätty yleisvaarallisten tartuntatautien luetteloon. Tartuntoja on keskiviikkoon mennessä rekisteröity maailmanlaajuisesti yli 73 000. Kuolleita on yli 2000. Kuolleisuus keskittyy vanhempiin ikäluokkiin.
Edustajien mukaan länsimaissa on nostettu perusteltuja epäilyksiä siitä, ovatko Kiinan julkaisemat luvut luotettavia. Vaikka koronavirus muodostaa Suomessa toistaiseksi vain uhan kansalliselle terveydelle ja hyvinvoinnille, näkyvät sen talousvaikutukset jo nyt.
– Suomen sairaaloissa on hyvä valmius hoitaa koronavirusinfektioita eristysolosuhteissa, mutta onko kansallisesti varauduttu lisääntyneisiin sairaalahoitopaikkoihin? Jos virustartunta osuu heikkoihin vanhuksiin, riski joutua sairaalahoitoon on suuri. Pelkässä kotihoidossa on tällä hetkellä 60 000 vanhusta. Miten iäkkäitä vanhuksia hoidetaan epidemia-tilanteessa, kun kotihoidossa vanhusten ja hoitajien jaksaminen on muutenkin äärirajoilla, Mia Laiho kysyy.
Lääkkeiden saatavuusongelmat ovat lisääntyneet merkittävästi parin viime vuoden aikana. Taustalla ovat kansainväliset arvoketjut. Raaka-aine saatetaan valmistaa Kiinassa, tabletti Intiassa ja pakkaus Irlannissa. Jos joku tökkii pitkässä tuotantoketjussa, voivat vaikutukset tuntua maailmanlaajuisesti.
Elina Lepomäki kehottaa valmistautumaan jo ennakolta koronaviruksen mahdollisesti aiheuttamiin lääkkeiden toimitusongelmiin, kun lääkkeitä on vielä saatavilla.
– Sama koskee myös hoito- ja suojavarusteita. Jos niitä ei ole etukäteen osattu tilata riittävästi, Suomi voi jäädä nuolemaan näppejään tai hinta nousee tuntuvasti, Lepomäki sanoo.
– Kansainvälisten arvoketjujen vuoksi koronavirus vaikuttaa meihin taloudellisesti jo nyt. Moni suomalainen yritys tilaa välituotteita tai komponentteja Kiinasta. Kun ihmiset ovat karanteenissa ja tehtaat kiinni, joutuu moni suomalainenkin yritys pian sulkemaan tuotantonsa.
Varoitus Suomen talouden kriisiherkkyydestä
Business Finlandin kyselyn mukaan yli kolmasosa suomalaisyrityksistä arvioi, että epidemian vaikutukset ovat joko kielteisiä tai hyvin kielteisiä lyhyellä aikavälillä. Jos tilanne jatkuu, ongelmissa on moni pieni ja keskisuuri yritys, joilla ei ole pitkiksi ajoiksi pääomapuskuria.
Useat ekonomistit ovat kiinnittäneet alkuvuonna huomiota Suomen talouden kriisiherkkyyteen. Rakenteellinen alijäämä kasvaa hallituskauden aikana, eikä kestävyysvajeeseen ole puututtu.
– Mistä hallitus aikoo ottaa varat lukuisiin menolisäyksiinsä, jos julkinen talous on jo nyt pahasti pakkasella? Laiho kysyy.
– Vaikkei tauti koskaan tulisi Suomeen, hallituksen olisi varauduttava siihen, että talouskasvu jää tänä vuonna heikoksi. Miten hallitus aikoo toimia, jos ajaudumme taantumaan eikä taloudellista puskuria ole? Lepomäki ihmettelee.
THL ja sairaanhoitopiirit ovat tehneet toimenpideohjeita hoitohenkilökunnalle epäiltäessä koronaviruksen aiheuttamaa infektiota. Myös puolustusvoimat on tehnyt suunnitelman yhteistyössä THL:n kanssa.
– Kansallisissa ohjeistuksessa tulisi kiinnittää huomiota sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ohella myös muihin toimijoihin kuten kauppojen, päiväkotien ja koulujen henkilökuntaan ja heidän tiedottamiseen miten toimia tautiepäilyn kohdatessa. Yksi sairastunut päiväkotilapsi voi ehtiä sairastuttaa jo monta ihmistä ennen kuin tilanteeseen havahdutaan. Talvilomasesongin ollessa kuumimmillaan ihmiset matkustavat myös mantereiden välillä, mikä lisää tartuntariskiä, edustajat muistuttavat.
