Kun presidentti Vladimir Putinin hallinto käyttää yhä aggressiivisempia äänenpainoja suhteessa Ukrainaan ja Natoon, on Venäjän keskuspankin entisen varapääjohtajan Sergei Aleksašenkon mielestä ajankohtaista jälleen kerran kysyä, haluavatko venäläiset sotaa.
Hän sanoo riippumattoman Levada-tutkimuslaitoksen toteuttamien mielipidemittausten ja haastattelujen osoittavan, että merkittävän osa venäläisistä itse asiassa uskoo Venäjän ja lännen välisen sodan jo alkaneen – toistaiseksi kuitenkin näkymättömänä ja kylmänä.
Venäjän osallisuutta viimeaikaisissa kansainvälisissä konflikteissa esimerkiksi Georgiassa, Ukrainassa, Syyriassa ja Kazakstanissa pidetään lähes yksinomaan seurauksena geopoliittisesta vastakkainasettelusta lännen kanssa.
Noin puolet venäläisistä (53 prosenttia) ei Levadan kyselyjen mukaan usko Venäjän ja Ukrainan väliseen sotaan, mutta 39 prosenttia pitää sitä joko väistämättömänä tai ainakin täysin mahdollisena.
– Kremlin propagandakoneisto on puskenut narratiivinsa onnistuneesti kansan tietoisuuteen. Useimmat venäläiset kertovat kyselytutkimuksissa ja haastatteluissa jakavansa huolen lännen Venäjälle muodostamasta uhasta, mutta eivät pidä Venäjää uhkana muille maille, tohtori Aleksašenko kirjoittaa blogissaan.
Venäläisten enemmistö syyttää hänen mukaansa Yhdysvaltoja ja Natoa suhteiden kärjistymisestä, ja vain 3–4 prosenttia pitää Kremliä vastuullisena. USA:n ja muiden länsivaltojen sekaantuminen muiden maiden sisäisiin asioihin onkin ollut venäläisten keskuudessa jo pitkään yleispätevä selitys kaikille ulkopoliittisille jännitteille Syyrian konfliktista Vuoristo-Karabahin sotaan tai Valko-Venäjän ja Puolan rajan pakolaiskriisiin.
– Tapahtuipa maailmassa mitä tahansa, Amerikka on syyllinen, vuodesta 2014 Washingtonissa asunut tohtori Aleksašenko toteaa.
Totuudesta ei enää piitata
Levadan haastatteluissa venäläiset ovat Aleksašenkon mukaan pitäneet yksinomaan Yhdysvaltoja ja länttä vastuullisina myös Ukrainan tilanteen kärjistymisestä ja katsoneet, että Venäjä halutaan tietoisesti ja tarkoituksellisesti provosoida sotaan.
Naton sotilaallista toimintaa Venäjän rajojen läheisyydessä suuri osa haastatelluista pitää todisteena siitä, että länteen ei voi luottaa. Yhdysvaltain laivaston näyttäytymistä Mustallamerellä pidetään röyhkeänä osoituksena Naton aikeista laajentua itään, Ukrainaan.
– Samaan aikaan useimmat venäläiset eivät usko läntisissä tiedotusvälineissä julkaistuihin tietoihin Venäjän asevoimien keskittämisestä Ukrainan rajalle tai Venäjän valmiudesta hyökätä Ukrainaan, Aleksašenko sanoo.
Kun venäläisiltä on kysytty maansa poliittisesta tilanteesta tai vaikkapa Venäjän ja Valko-Venäjän mielenosoituksista, vastauksissa on hänen mukaansa ollut viime vuosina voimakasta hajontaa eri ikäryhmien välillä. Kun kysymykset koskevat Ukrainaa ja länsimaiden toimia, vastaajat ovat kuitenkin poikkeuksellisen yksimielisiä.
– Tutkimuksiin osallistuvat kertovat usein väsyneensä Ukraina-teemaan, ulkopolitiikkaan yleensä ja vastakkainasetteluun lännen kanssa. Heillä ei ole edes halua ymmärtää tapahtumien yksityiskohtia, etsiä vaihtoehtoisia näkemyksiä tai tarkistaa hallinnon edustajien ja tv-juontajien sanojen todenperäisyyttä.
Vaikka venäläiset pelkäävät uutta aseellista konfliktia, he ovat Aleksašenkon mukaan henkisesti sopeutuneet sen puhkeamiseen.
– Vallitsevien käsitysten mukaan sota on ulkoapäin määrätty ja käytännössä väistämätön, hän toteaa.
