Rokotteita tarjotaan maksutta kaikille, jotka niitä haluavat. LEHTIKUVA/AFP PHOTO/UNIVERSITY OF OXFORD/John Cairns

Miksi Suomi ei voi rokottaa heti? ”Tuntuu todella kummalliselta”

Koronavirusrokotukset tuskin alkavat Suomessa heti rokotteen hyväksynnän jälkeen.

Koronavirusrokote voi saada viranomaishyväksynnän jo joulukuussa, ja jotkut maat ovat viestineet valmistautuvansa aloittamaan rokotukset saman tien. Suomessa näin ei ole ilmeisesti käymässä. Tarkkaa syytä tähän ei kuitenkaan ole helppo saada selville.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa on kerrottu massiivisesta operaatiosta, jolla rokotukset pannaan käyntiin 24 tunnin sisällä rokotteen hyväksynnästä. Euroopassa muun muassa Ruotsissa, Saksassa ja Italiassa on niin ikään viestitty valmiudesta aloittaa rokotuksia jo joulukuussa tai tammikuussa.

Euroopan unioni hankkii rokotteita yhteisellä sopimuksella. Rokoteannokset jyvitetään jäsenvaltioille väestön kokoon perustuvin osuuksin sitä mukaa, kun niitä saadaan ja lopulliset hankintapäätökset tehdään jäsenvaltioissa.

Sekä Euroopan lääkevirasto EMA että Euroopan komissio ovat pitäneet mahdollisena, että hyväksyntä rokotteelle saadaan jo joulukuun puolivälin jälkeen. Samaa on arvioitu myös Yhdysvalloissa.

Verkkouutiset kertoo rokotteiden hyväksyntä- ja hankintaprosessista lisää tässä jutussa.

”Suomi tekee omia ketjujaan”

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) koronarokotesivuilla ei vielä toistaiseksi kerrota mitään konkreettista rokotteiden saamisesta maahan tai niiden jakelusta. Sivuilla todetaan kaikkien rokotteiden olevan vasta kehittämis- ja  tutkimusvaiheessa. STM:n mukaan Suomi haluaa kuitenkin ”varmistaa toimivan rokotteen saamisen heti, kun se on mahdollista”.

Epäselväksi on jäänyt, mitä tällä varsinaisesti tarkoitetaan. Suomessa ei myöskään ole tiedotettu tarkemmin siitä, miten rokottamiseen tarkkaan ottaen valmistaudutaan.

Verkkouutiset kysyi sosiaali- ja terveysministeriöstä, aiotaanko Suomeen hankkia ensimmäinen rokote heti kun EMA sellaisen hyväksyy, miten hankintapäätös tehdään hyväksynnän jälkeen, kuinka nopeasti rokotteita tässä tilanteessa saataisiin Suomeen, mitä käytännön järjestelyjä rokotuksia varten on jo tehty sekä millaiset valmiudet Suomella on erittäin kylmiä säilytyslämpötiloja vaativien rokotteiden jakeluun.

– Kun rokotteella on EMAn myyntilupa, niin esisopimusten pohjalta tehdään sopimukset. Firmat ryhtyvät tämän pohjalta hoitamaan logistiikkaa sopimusten mukaisella tavalla. Järjestelyt voivat olla eri sopimuksissa erilaisia, STM:n turvallisuus- ja terveysosaston osastopäällikkö Tuija Kumpulainen vastaa sähköpostitse.

Suomi saa Kumpulaisen mukaan oman osuutensa tasavertaisesti.

– Rokotteet ovat osin kuitenkin hyvinkin suurissa erissä, mikä vaikuttaa logistiikkaan ja jakeluun maiden välillä, hän jatkaa.

Tuija Kumpulainen kertoo myös, että ”Suomi on tekemässä omia ketjujaan muun muassa kylmävarastoinnin osalta”.

STM:n ylilääkäri Sari Ekholm toteaa taas vastauksessaan, että rokotteiden hankinnasta on tietoa STM:n sivuilla. Hänen mukaansa sivuja ”päivitetään tarvittaessa”.

Tämän tarkemmin Verkkouutisten kysymyksiin ei vastattu.

”Kuka haluaa rokottaa jouluna?”

Pisimmälle rokotteiden hyväksyntäprosessissa ovat ehtineet Pfizerin ja BioNtechin, Modernan sekä AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston rokotteet. Kaksi ensimmäistä perustuvat uuteen mRNA-tekniikkaan ja niiden on todettu kliinisissä kokeissa antavan 95 ja 94,5 prosentin suojan virukselta.

AstraZenecan ja Oxfordin rokotteesta saatiin tällä viikolla niin ikään hyviä tuloksia. Adenovirusvektorirokote antoi eri annostustekniikoilla 62 tai 90 prosentin suojan koronavirukselta.

Yhdenkään näistä kolmesta rokotteesta ei ole toistaiseksi kerrottu aiheuttaneen vakavia sivuvaikutuksia ja yhtiöistä on lupailtu, että toimituksia voidaan aloittaa heti hyväksynnän saamisen jälkeen.

MRNA-rokotteiden säilytykseen ja jakeluun liittyy kuitenkin haasteita. Siinä missä AstraZenecan rokotteelle riittää jääkaappilämpötila, vaativat Modernan ja Pfizerin rokotteet erittäin kylmää pakastesäilytystä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n ylilääkäri ja rokoteasiantuntija Hanna Nohynekin mukaan optimistisesti arvioiden olisi mahdollista, että rokotukset aloitettaisiin jo joulukuussa. Käytännön näkökulmasta näin ei meillä kuitenkaan hänen mukaansa ole.

– Kuka haluaa ruveta rokottamaan jouluaattona. Sitä voi kysyä, Nohynek sanoi MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa keskiviikkona.

Nohynekin mukaan hyväksytty rokote ei tule Suomeen automaattisesti vaan STM tekee päätöksen siitä, mitä rokotetta Suomeen halutaan hankkia ja kuinka paljon.

THL:n rokoteasiantuntijan lausuntoa rokotusten aloittamisen aikataulusta on kummasteltu.

– Meillähän pandemia noudattelee vuosilomia, THL:n tutkimuspäällikkö ja epidemiologian dosentti Maarit Leinonen toteaa sarkastisesti Twitterissä.

– Rokotetta on odotettu kuin kuuta nousevaa ja jos/kun se viimein tulee, niin tuntuu todella omituiselta, jos ei jo nyt tehdä kuumeisesti käytännön valmisteluja, jotta rokotukset voidaan ajaa läpi mahdollisimman nopeasti riippumatta juhlapyhistä tms, Leinonen sanoo.

Hän pohtii, johtuuko viranomaisten ”passiiviselta näyttäytyvä toiminta ja mantra ’millään rokotteella ei ole vielä myyntilupaa’ siitä, että ei ole juuri mitään jaettavaa”.

Keuhkolääkäri ja Helsingin yliopiston professori Marjukka Myllärniemi ei hänkään ymmärrä puhetta joulun vaikutuksesta rokottamiseen.

– Minä ilmoittaudun vapaaehtoiseksi rokottajaksi jouluaattona. Veikkaan, että aika moni haluaa myös tulla piikille. Can do -asennetta nyt kehiin ja terveysviranomaisten lomat peruttu, Myllärniemi tviittaa.

LUE MYÖS:

Rokote pian Suomessa? ”Hyvien uutisten sarja jatkuu”

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt