Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin) mukaan viime aikojen puolustusratkaisut ja Suomen ainutlaatuinen turvallisuusympäristö voivat olla syynä siihen, miksi suomalainen puolustusajattelu on alkanut kiinnostaa maailmalla.
Saksalainen Deutsche Welle ja amerikkalainen Foreign Affairs suitsuttivat hiljattain artikkeleissaan Suomen asevoimia ja suomalaista puolustusajattelua. Verkkouutiset kertoi asiasta tässä ja tässä.
Artikkeleissa Suomea kuvataan maaksi, jonka puolustusratkaisuista muiden kannattaisi ottaa mallia. Suomen puolustus vaikuttaa ylättäen kiinnostavan muualla toden teolla.
Mistä ihmeestä kiinnostus oikein johtuu?
– Tätä on tietenkin vaikea luotettavasti arvioida, mutta kiinnostusta joka tapauksessa on, ja siihen voi olla monia syitä. Ensinnäkin, Suomi on kuluvan hallituksen aikana tehnyt paljon puolustuksensa eteen. Valtioneuvoston puolustuselonteko ja sen toimeenpano on tästä konkreettinen esimerkki. Toinen syy voi olla se, että useat eurooppalaiset maat miettivät kustannustehokkaita ratkaisua puolustukselleen – onhan turvallisuustilanne viimeisten vuosien aikana kiistatta muuttunut, ei vähiten Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan sodan takia, puolustusministeri Jussi Niinistö toteaa Verkkouutisille.
Suomi on ministerin mukaan hyvä esimerkki kustannustehokkaasta puolustuksesta.
– Niin ikään yleinen asevelvollisuutemme on poikkeuksellinen, mutta toimivaksi havaittu ratkaisu. Monet Euroopan maat ovat palaamassa asevelvollisuuteen, kuten esimerkiksi Ruotsi. Myös alueellinen puolustusjärjestelmämme kiinnostaa, viimeksi keskustelin siitä Puolan puolustusministerin kanssa, Niinistö jatkaa.
Venäjän vieressä
Suomi kiinnostaa myös sijaintinsa ja Itämeren alueen aktiivisuuden vuoksi. Jussi Niinistö kuvaa Suomen turvallisuusympäristöä ainutlaatuiseksi.
– Venäjän läheisyys tekee meistä kiinnostavan. Amerikkalaisten sitoutuminen Baltian maiden puolustukseen on myös lisännyt Suomen kiinnostavuutta. Olemme sotilaallisesti liittoutumaton maa, joka hoitaa oman alueensa kustannustehokkaasti – kuten sanoin. Olemme maa, joka tuottaa turvallisuutta, ei ainoastaan yksipuolisesti kuluta sitä.
Deutsche Wellen Suomi-artikkelissa korostettiin eräänä tekijänä epäilystä Donald Trumpin hallinnon sitoutumisesta Euroopan puolustukseen.
”Kun Saksan liittokansleri Angela Merkel julisti, että Euroopan on otettava lisää vastuuta omsta turvallisuudestaan Trumpin hallinnon Natoa kohtaan osoittaman epämääräisyyden vuoksi, sai hänen julkinen kannanottonsa riittämättömästä puolustuksesta jotkut maat hermostumaan. Suomi ei ollut yksi niistä”, saksalaislehti kirjoitti.
Puolustusministeri ei kuitenkaan usko, että Suomi-kiinnostuksen takana on jokin selkeä kansainvälinen trendi.
– Pikemminkin Natonkin piirissä ollaan havahduttu siihen, että kunkin maan on huolehdittava puolustuksestaan myös itse. Näin ollen Suomi on hyvä esimerkki maasta, joka tekee tämän.
