Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) on jättänyt tällä viikolla hallitukselle kirjallisen kysymyksen liittyen kristityiksi kääntyneiden muslimien vakaumuksen arviointiin.
Räsänen viittaa esiin tulleisiin tapauksiin, joissa Maahanmuuttovirasto (Migri) on kyseenalaistanut kristinuskoon kääntyneiden ja kastettujen turvapaikanhakijoiden vakaumuksen aitouden ja evännyt heiltä turvapaikan Suomesta.
– Kuka moni suomalainen kirkon jäsen täyttäisi Maahanmuuttoviraston edellytykset uskon aitoudesta, Päivi Räsänen kysyy Twitterissä.
Maahanmuuttovirasto on vastannut Räsäsen tviittiin.
– Mitä edellytyksiä tarkoitat? Kansainvälistä suojelua myönnetään silloin, kun ihminen on vainon vaarassa alkuperänsä, uskontonsa, kansallisuutensa, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteensä vuoksi kotimaassaan, Maahanmuuttoviraston Twitter-tililtä on vastattu entiselle sisäministerille, joka on vastannut maahanmuuttoasioista.
Toisessa viestissään Maahanmuuttovirasto kertoo Räsäselle, että turvapaikkoja on myönnetty myös kristinuskoon kääntymisen perusteella.
– Me emme määrittele kuka on oikeanlainen kristitty tai rajoita kenenkään uskonnonvapautta, virasto ilmoittaa.
Maahanmuuttovirasto on linkittänyt tviittiinsä uutisen viraston verkkosivilta, jossa Maahanmuuttovirasto eli Migri vastaa, miten kristinuskoon kääntyminen vaikuttaa turvapaikkapäätökseen.
Kristityksi kääntymisestä kerrotaan valituksessa tai uusintahakemuksessa
Vastauksen mukaan turvapaikkapuhuttelussa ei riitä, että turvapaikanhakija ilmoittaa kääntyneensä kristityksi, vaan hänen on pystyttävä kertomaan lisätietoja asiasta.
”Kyseessä ei silti ole uskonopillinen kuulustelu, eikä tarkoituksena ole määritellä, kuka on oikeanlainen kristitty. Hakijan ei siis odoteta tuntevan kristinuskoa ja uskon harjoittamiseen liittyviä yksityiskohtia täydellisesti”, Maahamuuttoviraston vastauksessa lukee.
Puhuttelun tavoitteena on selvittää, onko turvapaikanhakija kansainvälisen suojelun tarpeessa.
”Hakijan pitäisi kuitenkin pystyä omakohtaisesti kuvailemaan esimerkiksi sitä, millainen merkitys kristinuskolla hänelle on tai miten usko näkyy hänen arjessaan. Jos hakija ei pysty kertomaan asiasta juurikaan lisätietoja, viranomaisella voi olla syytä epäillä kääntymisen aitoutta.”
Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksen (2017) mukaan kastetodistus ja seurakunnan lausunto eivät voi olla ratkaisevaa näyttöä turvapaikka-asiassa, vaan kääntymyksen uskottavuutta on selvitettävä perusteellisesti hakijaa kuulemalla.
Turvapaikanhakuperusteita ei tilastoida, joten Maahanmuuttovirastolla ei ole antaa tarkkaa arviota siitä, kuinka paljon turvapaikanhakijoissa on kristityiksi kääntyneitä.
Vuodesta 2016 alkaen on jätetty reilusti yli tuhat hakemusta, joissa hakija kertoo pelkäävänsä vainoa kotimaassaan, koska on kääntynyt kristityksi Suomessa. Moni turvapaikanhakija on kertonut kristityksi kääntymisestä valitusvaiheessa tai uusintahakemuksessa, Maahanmuuttovirasto kertoo.
Kuka moni suomalainen kirkon jäsen täyttäisi #migri edellytykset uskon aitoudesta? #uskonnonvapaus #turvapaikanhakijat Päivi Räsänen: kristityiksi kääntyneitä turvapaikanhakijoita ei saa lähettää kotimaihinsa | Iltalehti https://t.co/wusULdCH8u
— Päivi Räsänen (@PaiviRasanen) August 22, 2019
Turvapaikkoja on myönnetty myös kristinuskoon kääntymisen perusteella. Me emme määrittele kuka on oikeanlainen kristitty tai rajoita kenenkään uskonnonvapautta. Voit lukea täältä tarkemmin siitä, miten, milloin ja miksi #tphakijat uskonnosta kysytään: https://t.co/keEnTmfUcF
— Maahanmuuttovirasto (@Maahanmuuttovir) August 23, 2019
