Ruotsin laivaston Visby-luokan korvetti Turun edustalla. LEHTIKUVA / RONI LEHTI

Merisodan asiantuntija: Ruotsin laivaston tila on hälyttävän heikko

Ruotsin poliittinen johto on kommodorin mielestä unohtanut maailmansotien kitkerät opetukset.

Vaikka Ruotsi onnistui pysyttäytymään sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan ulkopuolella, maan kauppalaivasto kärsi molemmissa sodissa huomattavia tappioita. Osasyynä niihin oli ruotsalaisasiantuntijan mukaan maan merivoimien puutteellinen kyky kriittisten merikuljetusten turvaamiseen.

Kun ensimmäinen maailmansota marraskuussa 1918 päättyi, Ruotsin merivoimien aluskanta oli pitkälti loppuun kulutettu. Aluskannan uudistamiseen tehdyt investoinnit jäivät eläkkeellä olevan kommodori Lars Wedinin mukaan silti sotien välisenä aikana varsin vaatimattomiksi.

– Poliitikot eivät olleet oppineet mitään, Wedin toteaa Dagens Industri -lehteen kirjoittamassaan artikkelissa.

– Sen seurauksena oli toisen maailmansodan syttyessä turvauduttava ”kaikkeen, mikä kellui”.

Ruotsin poliittinen nykyjohto toistaa Wedinin mielestä edeltäjiensä virheitä sivuuttamalla molempien maailmansotien kokemukset.

– Vaikka Ruotsin huoltovarmuus on tänään riippuvaisempi merestä kuin koskaan aikaisemmin, Ruotsin laivasto on pienempi kuin milloinkaan uudella ajalla – ja pienenee edelleen, ellei mitään tehdä, hän varoittaa.

Urallaan Lars Wedin on palvellut Ruotsin merivoimien ja EU:n sotilasesikunnan avaintehtävissä. Hän on muun muassa Ruotsin kuninkaallisen sotatieteellisen akatemian ja International Institute for Strategic Studies -instituutin jäsen sekä Ruotsin merisotatieteellisen seuran Tidskrift i Sjöväsendet -julkaisun vastaava toimittaja,

Saavutuksia vähäisin voimavaroin

Pian ensimmäisen maailmansodan syttymisen jälkeen Ruotsi kiiruhti julistautumaan puolueettomaksi. Se ei kuitenkaan estänyt Venäjän Itämeren-laivastoa komentajansa, amiraali Nikolai von Essenin johdolla suunnittelemasta Ruotsin laivaston eristämistä Karlskronan satamaan tai vaihtoehtoisesti sen tuhoamista. Hanke kuitenkin epäonnistui ruotsalaisten saatua vihiä suunnitelmasta ja vedettyä laivastonsa Tukholman saariston suojaan.

Sodan aikana laivastolle oli Wedinin mukaan määritelty kolme tehtävää: Sen tuli turvata Ruotsin alueellista koskemattomuutta, suojata merenkulkua ja varautua torjumaan maahan kohdistuvaa hyökkäystä.

Vuodesta 1915 alkaen laivasto alkoi saattaa rahtialuksia Ruotsin rannikon suuntaisesti. Koska laivasto oli pieni ja osa sen aluksista vanhoja, Wedin toteaa saattueita kyetyn aluksi toteuttamaan vain poikkeustilanteissa. Neljän sotavuoden aikana Ruotsin elintarvikehuollon ja ulkomaankaupan kannalta elintärkeiden merikuljetusten suojaaminen muodostui silti mittavaksi ponnistukseksi.

– Sodan päättyessä Ruotsin laivasto oli saattanut 3 640:tä alusta ja kulkenut matkan, joka vastaa 64 maapallon ympärysmittaa. Lisäksi oli tehty vaarattomiksi 2 800 miinaa, Wedin kertoo.

Raskaita tappioita puolueettomuudesta huolimatta

Ruotsin kauppamerenkululle koituneet tappiot olivat Wedinin mukaan merivoimien ponnistuksista huolimatta merkittävät: 260 alusta eli 17 prosenttia kauppalaivaston aluskannasta menetettiin ja 794 merimiestä sai surmansa.

Myöskään toisen maailmansodan aikana Ruotsin noudattama puolueettomuuspolitiikka ei useinkaan suojannut ruotsalaisaluksia ja niiden miehistöä merellä.

– Ruotsia koettelivat jälleen kerran suhteellisen suuret tappiot: 1 270 ruotsalaista merimiestä ja 206 kauppa-alusta. Kalastuslaivasto menetti 89 merimiestä, sotalaivasto 92 merimiestä ja neljä alusta, muistuttaa Wedin.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt