– Joka alueella koulutuksen järjestäjät voivat itse reagoida tautitilanteeseen, mutta yleiselle suositukselle siitä, että koulut aloitettaisiin etänä, ei ole minkäänlaista tarvetta, sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Lännen Medialle.
Viime keväänä Li Anderssonia (vas.) opetusministerinä sijaistanut Jussi Saramo (vas.) lupasi, ettei hallitus enää tee koulusulkuja koskevia päätöksiä, eikä tätä linjausta ole Lehikoisen mukaan aikomusta ministeriössä muuttaa, vaikka tartuntaluvut ovat nousseet.
– Hyvin tärkeä lähtökohta on se, että kun hallitus viime keväänä päätti hybridistrategiasta, silloin linjattiin, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvia rajoituksia vältetään viimeiseen asti, hän sanoo.
Lehikoinen kertoo, että ministeriö aikoo keskustella ensi viikolla opiskelijajärjestöjen kanssa opiskelijabileiden järjestämisen koronaturvallisuudesta.
Lehikoisen mielestä koronavirustilanne ei hälyttävistä tautitapausmääristä huolimatta ole sellainen, että koulujen pitäisi laajasti käynnistää opetuksensa etänä.
– Deltavariantin takia meillä on tautitapauksia huomattavan paljon, mutta näyttää siltä, ettei se ole lapsille ja nuorille sen vaarallisempi kuin aiemmat virustyypit, hän sanoo.
Myös rokotusten eteneminen vähentää Lehikoisen mielestä tarvetta etäopetukselle.
Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin toiminnanjohtaja Tanja Risikko vakuuttaa Lännen Medialle yliopistojen tekevän kaikkensa, että lähiopetusta voidaan syksyllä järjestää.
– Tavoite on se, että ryhmäopetusta voidaan antaa lähiopetuksena syksyllä pienissä ryhmissä. Isoja massaluentoja yliopistoissa ei voida edelleenkään pitää, hän sanoo.
Oppilaitokset voivat tarvittaessa järjestää opetuksen etänä syksyllä. Elokuun alussa voimaan astunut perusopetuslain väliaikainen muutos mahdollistaa sen, että perusopetuksenkin järjestäjä itse päättää etäopetuksen tarpeellisuudesta.
