– Suomen talous makaa edelleen koronakuopassa, ja lähikuukausien tilanne on kysymysmerkki. Olennaista työttömyyden kehityksen kannalta on, vältytäänkö keväällä uusilta lisärajoituksilta. Työttömyys on syvintä niissä maakunnissa, joissa koronatilanne on suhteellisen hyvä, kertoo Yleinen työttömyyskassa YTK.
YTK:n jäsenistön työttömyysaste helmikuussa oli 11,5 prosenttia. Tammikuuhun verrattuna muutosta ei juurikaan ollut. Vuoden takaiseen nähden työttömyystilanne on edelleen vaikea. Viime vuoden helmikuussa ennen koronapoikkeustilan alkua jäsenistön työttömyysaste oli 37 prosenttia matalampi kuin nyt.
Alkuvuoden työttömyyskehitys on tammikuun jälkeen ollut maltillista, mutta odotettavissa on, että työttömyysaste nousee pitkittyvien rajoitustoimien ja niiden heijastusvaikutuksien vuoksi huhtikuun aikana. Muun muassa laajenevat ravintolasulut hiljentävät taloutta ja liikkumisrajoitusten mahdollisuus on edelleen olemassa.
YTK:n toimitusjohtaja Sanna Alamäen mukaan koko alkuvuoden ajan olemme olleet työttömyydessä yli vuoden 2020 keskiarvon.
– Työttömyys on siis jäänyt korkealle tasolle, eikä helpotusta lukuihin ole nykyisellä koronatilanteella näkyvissä kuukausiin. Vaikka on vihjeitä siitä, että elpyminen voisi olla nopeaa, varaudumme siihen, että vuodesta 2021 tulee pahin työttömyysvuosi sitten 1990-luvun laman. Arvioimme maksavamme tänä vuonna työttömyysetuuksia jopa miljardi euroa, sanoo Alamäki.
Helmikuussa YTK:lle tuli hakemuksia jonkin verran tammikuuta vähemmän. Tammikuussa saapui 81[nbsp]000 hakemusta ja helmikuussa 70[nbsp]000.
Maaliskuussa hakemuksia on tullut helmikuun tahtiin, mutta vasta kuun viimeinen päivä ja huhtikuun alkupuoli näyttävät, missä määrin sulkutoimenpiteet ovat johtaneet lomautuksiin ja irtisanomisiin.
Maakunnista työttömyys on koholla YTK:n jäsenistössä etenkin Lapissa (21,1 %), Kainuussa (20,5 %) ja Pohjois-Karjalassa (19,2 %), joissa kaikissa työttömyysaste on lähes kaksinkertainen suhteessa koko maan keskiarvoon. Myös Keski-Suomessa (18,4 %) ollaan reilusti maan keskiarvon yläpuolella.
Korkeimman työttömyyden maakuntia yhdistää Alamäen mukaan se, että niissä koronaepidemian tilanne on parempi kuin Etelä- ja Lounais-Suomessa, joissa taas työttömyystilanne on helpompi. Esimerkiksi Uudenmaan työttömyysaste oli helmikuussa 9,8 prosenttia ja Varsinais-Suomen 11,5 prosenttia.
– Koronatartunnat ja työttömyysaste eivät suoraan korreloi YTK:n jäsenistössä, vaan alueellisia eroja selittävät etenkin työttömyyteen liittyvät pitkän aikavälin ilmiöt tai koronarajoitusten kerrannaisvaikutukset esimerkiksi matkailussa. Monilla harvaan asutuilla alueilla koronatilanne on helpompi, mutta työttömyysluvut silti korkeat, Alamäki sanoo.
YTK-barometri on kuukausittain julkaistava tilastokatsaus YTK:n jäsenistön tunnusluvuista. YTK:lla on jäseniä yli 498[nbsp]000, joka vastaa noin neljäsosaa suomalaisista palkansaajista.
