Amnesty kysyi presidenttiehdokkailta, pitäisikö raiskauksen määritelmä ankkuroida suostumuksen puutteeseen rikoslaissa. Kaikki paitsi Laura Huhtasaari (ps.) vastasivat kyllä.
Pekka Haavisto (vihr.) nostaa esiin viimeaikaiset, lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset, joissa tuomio on annettu hyväksikäytöstä raiskauksen sijaan, sillä teon ei ole katsottu sisältäneen väkivaltaa tai uhkaa.
– Mielestäni tämä tulkinta on väärä. Väkivallan määrä ja tapahtuman luonne on lainsäädännössä liikaa esillä verrattuna uhrin itsemääräämisoikeuteen, hän perustelee.
Merja Kyllösen (vas.) mielestä Suomen lainsäädäntöä pitää uudistaa Ruotsin suuntaan, missä raiskauksen tunnusmerkistön täyttyminen ei edellytä uhrin nimenomaista vastustusta. Kyllösen mukaan Ruotsissa lähdetään päinvastoin siitä, että uhri vastustaa sukupuoliyhteyttä, mikäli ei ole antanut siihen suostumusta.
Nils Torvalds (r.) toteaa, että nykyinen raiskaukseen viittaava lainsäädäntö puhuu väkivallasta tai väkivallan uhasta.
– Selvä ”ei” ei siis nykyään riitä. Tämä on väärin. Ratkaisu ei tietysti ole niin helppo että pelkkä lainmuutos hoitaisi asian, mutta se olisi askel oikeaan suuntaan, hän toteaa.
Huhtasaaren mukaan seksuaalirikoksiin liittyy huomattavasti suurempia ongelmia kuin #MeToo-kampanja antaa ymmärtää.
– Kaikenlaiset seksuaalisen itsemääräämisen loukkaukset ovat tietysti tuomittavia, mutta niiden yhteiskunnallisen näkyvyyden täytyisi olla hieman vähemmän suhteetonta, Huhtasaari toteaa. Hänen mielestään yleisesti ottaen Suomessa seksuaalirikoksista annettavat tuomiot ovat liian lieviä.
Valitsijayhdistyksen ehdokkaan Sauli Niinistön mielestä lainsäädäntöä on tarpeen kehittää niin, ettei raiskauksia jää tuomitsematta.
– Suostumuksen puute rangaistavuuden perusteena edistää tätä tavoitetta, hän perustelee.
Ehdokkaat pitävät translakia vanhentuneena
Suomen nykyisen translain mukaan henkilötunnukseensa sukupuolimerkinnän muutosta hakevan henkilön on oltava lisääntymiskyvytön eli suostuttava sterilisaatioon, esitettävä lääketieteellinen selvitys siitä että kuuluu ”vastakkaiseen sukupuoleen” ja oltava täysi-ikäinen.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisun mukaan lisääntymiskyvyttömyysvaatimus sukupuolen juridisen vahvistamisen edellytyksenä on Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastainen. Ihmisoikeusasiantuntijoiden mukaan transihmisten itsemääräämisoikeutta vahvistaa lääketieteellisen ja juridisen prosessin erottaminen toisistaan sekä ehdottomasta ikärajasta luopuminen.
Presidenttiehdokkaista seitsemän kannatti translain muuttamista niin, että se kunnioittaa transihmisten itsemääräämisoikeutta ja turvaa heidän ihmisoikeuksiensa toteutumisen. Laura Huhtasaari ei vastannut kysymykseen.
Tuula Haataisen (sd.) mukaan lainsäädännön vaatimukselle sukupuoltaan korjaavan henkilön lisääntymiskyvyttömyydestä ei ole mitään asiallista perustetta.
– Se on historiallinen jäänne, joka on ristiriidassa Suomen ihmisoikeussitoumusten kanssa ja tulee poistaa. Suomen tulee säätää sukupuolen itsemääräämisoikeuteen perustuva translaki, perustelee Haatainen.
Sauli Niinistön mukaan pakkosterilisaatio ei ole ihmisoikeuksien mukaista. Merja Kyllönen on samoilla linjoilla.
Nils Torvalds katsoo, että Suomen tulee noudattaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöstä. Myös keskustan Matti Vanhanen ja valitsijayhdistyksen Paavo Väyrynen kannattavat translain muutosta.
Afganistanin turvallisuustilanne mietityttää
Eniten erimielisyyttä ehdokkaiden välillä herättää kysymys turvaa hakeneiden ihmisten palautusten keskeyttämisestä Afganistaniin. Vuonna 2016 Afganistanissa oli enemmän siviiliuhreja kuin kertaakaan tilastohistorian aikana.
Haatainen, Haavisto, Kyllönen ja Torvalds ovat sitä mieltä, että Afganistanin turvallisuustilanne on niin epävakaa, että sinne ei tulisi tällä hetkellä palauttaa ketään.
Sauli Niinistön mielestä Afganistanin kohdalla ei voida antaa kaavamaista kantaa, sillä olosuhteet maan eri osissa ovat erilaiset. Vaikka Niinistö jättää vastaamatta kysymykseen, hän muistuttaa ehdottomasta palautuskiellosta.
– Palautuskielto sisältyy lainsäädäntöömme ja sen mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Tätä on tietysti noudatettava, Niinistö toteaa.
Vanhanen ei kannata palautusten keskeyttämistä, vaan luottaa viranomaisten maa-arvioihin, ja muistuttaa, että ne on pidettävä ajantasaisina.
Paavo Väyrysen mukaan turvallisuustilanne on arvioitava alueittain ja yksilöllisesti, eikä hän kannata palautusten keskeyttämistä.
Laura Huhtasaari puolestaan uskoo, että Afganistanista löytyy turvallisia alueita, joihin voidaan palauttaa. Hänen mukaansa turvallisuudesta ei voi täysin varmistua missään päin maailmaa.
