Verkkouutiset

Suomessa on tällä hetkellä vahvistettu yhdeksän omikron-tartuntaa. LEHTIKUVA / Getty Images / AFP Brandon Bell

Lääkäri torjuu harhaluulon: Näin Suomessa kävisi, jos omikron leviäisi

Ville Holmbergin mukaan ei ole näyttöä siitä, että muunnoksen aiheuttamat primaari-infektiot olisivat muita lievempiä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Koronaviruksen omikron-muunnoksen leviäminen johtaisi Suomessa sairaalahoidon tarpeen korkeaan kasvuun, HUSin infektiosairauksien erikoislääkäri Ville Holmberg arvioi.

Muita variantteja tartuttavamman omikron-muunnoksen on povattu aiheuttavan mahdollisesti jopa lievempää tautimuotoa kuin delta. Holmberg kuitenkin huomauttaa, etteivät kaikki tartunnat ole samanlaisia.

– Kun arvioidaan omikronin aiheuttamien sairastumisten vaikeusastetta olisi keskeistä erottaa kaksi eri tilannetta: primaari-infektiot ja läpäisyinfektiot (potilas on rokotettu tai aikaisemmin sairastanut covidin), Holmberg avaa viestintäpalvelu Twitterissä.

Esimerkiksi Etelä-Afrikassa suurin osa tartunnoista on todennäköisesti läpäisyinfektioita. Aiemmin on arvioitu, että eteläafrikkalaisista peräti 80 prosenttia oli sairastanut koronaviruksen elokuuhun mennessä.

Muun muassa virologi Christian Drosten on todennut, ettei toistaiseksi ole viitteitä siitä, että omikronin aiheuttamat primaari-infektiot olisivat merkittävästi muita variantteja lievempiä.

– Omikron vaikuttaa herkästi aiheuttavan läpäisyinfektioita lievällä taudinkuvalla jo rokotetutille tai sairastaneille. Tämän vuoksi omikronilla osuus infektoituneista, jotka tarvitsevat sairaalahoitoa on selvästi pienempi, vaikka sairaus ei rokottamattomalle olisi lievempi, Holmberg sanoo.

– Tämä tarkoittaa, että jos omikron lähikuukausina leviää laajasti Suomessa ja tavoittaa suuren osan rokottamattomista, tulee sairaalahoidon tarve olemaan varsin korkea.

HUSin infektiosairauksien erikoislääkärin mukaan nyt Suomessa olisi tärkeintä pyrkiä minimoimaan viruksen aiheuttamat primaari-infektiot mahdollisimman alhaiselle tasolle. Tämä onnistuu hänen mukaansa käytännössä vain rokottamalla.

– Paras keino siihen on nopeasti rokottaa kokonaan rokottamattomat ja erityisesti iäkkäät ja riskiryhmiin kuuluvat. Tähän tehtävään tulisi nyt henkilöstöresurssit priorisoida, hän sanoo.

– Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa tulisi tarjota rokote kaikille rokottamattomille potilaille käyntien yhteydessä, tämä olisi hyvä keino tavoittaa riskiryhmiin kuuluvia. Rokottamattomia voisi myös suoraan kutsua rokotuksiin tai kotikäyntejä tehdä rokotuksia varten, hän sanoo.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)