Professorin mukaan kouluihin palaamista ei voida pitää nuorille itselleenkään turvallisena. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Kumpi on tärkeämpi, ihmishenki vai mielihyvä?

Professorin mukaan on eettisesti sietämätöntä ”ostaa” nuorten parempaa oloa antamalla riskiryhmälaisten kuolla.

Helsingin yliopiston uskonnonfilosofian professori Sami Pihlstöm toteaa koronakriisin kaltaisen tilanteen sekoittavan asioiden tärkeysjärjestystä kansalaisilta ja päättäjiltä.

Hän arvioi pääkaupunkiseudun alkuvuodesta tekemien päätösten osoittaneen ”eräänlaista vakavuuden tajun hämärtymistä”.

– Päätettiin avata lasten ja nuorten ryhmäharrastuksia (myös sisätiloissa) sekä palauttaa toinen aste rajoitetusti lähiopetukseen. Hallituskin on luvannut, etteivät rajoitukset enää maaliskuuksi asetetun (eurooppalaisittain kevyen) ”sulun” jälkeen koskisi lapsia ja nuoria, Sami Pihlström kirjoittaa etiikka.fi-sivustolla.

Professorin mukaan on vahvaa näyttöä siitä, että pitkään jatkuvat etäopetusjärjestelyt ja muut rajoitukset heikentävät lasten ja nuorten hyvinvointia. Ne saattavat jopa vaikuttaa heidän identiteettinsä rakentumiseen.

– Silti nuorten paremman olon ”ostaminen” sillä hinnalla, että vanhusten ja muiden riskiryhmäläisten annetaan kuolla taudin levitessä, on eettisesti sietämätöntä. Eikä kouluihin palaamista voida pitää nuorille itselleenkään turvallisena. Tässä ei ole kyse lasten ja nuorten syyllistämisestä vaan asioiden asettamisesta oikeisiin mittasuhteisiin, Pihlström toteaa.

On sanottu, ettei kouluissa tai harrastuksissa ole todettu tähän mennessä laajoja tartuntaketjuja. Sami Pihlström pitää vastaavia argumentteja heikkoina, sillä käsillä ovat uudet ja helpommin tarttuvat virusmuunnokset.

– Järkevät ihmiset voivat olla eri mieltä koronatoimien mitoituksesta ja ajoituksesta, mutta eri mieltä ei vastuullisesti voida olla siitä perusasiasta, että ihmiselämää on kaikin tavoin suojeltava – myös heikoimpien elämää, ja erityisesti heidän, Pihlström jatkaa.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt