Kulta on kallistunut kuluvana vuonna noin 18 prosenttia ja sen markkinahinta liikkuu lähellä 1800 dollaria per troy-unssi. Kaikkien aikojen huippulukema kullan hinnassa nähtiin vuonna 2011, kun kullan hinta kipusi 1889,70 dollariin per troy-unssi. Troy-unssi on kullan hinnoittelussa käytettävä mittayksikkö, joka tarkoittaa suuruudeltaan noin 31,10 grammaa.
Kullan suosion kasvuun on vaikuttanut keskuspankkien elvytyksen lisäksi koronan aiheuttama yleinen epävarma talouden tilanne, joka on saanut sijoittajia etsimään kullan kaltaisia turvasatamia.
Kullasta saatava hajautushyöty ja inflaatiosuoja ovat monille sijoittajille tärkeitä kriteerejä nykytilanteessa, jossa osakemarkkinoiden suuntaa on vaikea ennustaa, ja keskuspankkien ennätyssuuri rahan painaminen uhkaa horjuttaa luottamusta rahan arvoon.
Kullan kysynnän kasvu on näkynyt viime aikoina kultaharkkojen ja -kolikoiden sekä kultaan sijoittavien instrumenttien suosion kohoamisena. Suomalaisten kiinnostus kultaan heräsi jo viime vuoden puolella, kun kullan hinta sai myötätuulta taakseen muun muassa kauppasodasta ja keskuspankkien löysästä rahapolitiikasta. Kulta kallistui 18,4 prosenttia vuonna 2019.
Myös kultaan sijoittavien pörssilistattujen ETF-rahastojen suosio on kasvanut viime aikoina. Uutistoimisto Bloombergin mukaan kuluvan vuoden ensimmäisen puolen vuoden aikana kyseisiin rahastoihin tehtiin saman verran sijoituksia kuin parhaina vuosina vuosikymmen sitten koko vuoden aikana.
Useat sijoittajat uskovat kullan hinnan kallistuvan edelleen nykytasolta, koska koronakriisin hoito vaatii keskuspankeilta lisää kullan hinnan kehitystä tukevaa elvyttämistä. Matalan korkotason ja arvopaperien osto-ohjelmien vuoksi korkotuotteiden kuten käteisen ja joukkolainojen kysyntä heikkenee, koska niistä saatava reaalituotto on monissa tapauksissa jopa negatiivinen.
Ennuste: Hinta jatkaa nousuaan
Amerikkalainen investointipankki Goldman Sachs arvioi kesäkuussa, että kullan hinta voi nousta seuraavan 12 kuukauden aikana 2000 dollariin per troy-unssi. Se tarkoittaisi noin 11 prosentin nousua kullan hinnassa. Pankin mukaan kullan hintakehitystä tukee matalan korkotason lisäksi heikentynyt Yhdysvaltain dollari.
Kullan hintakehitystä on kuitenkin yleensä vaikea arvioida, koska kulta on spekulatiivinen sijoituskohde. Kulta ei itsessään tuota kassavirtaa kuten osinkoja tai korkotuloa, joten sijoittajan saama tuotto muodostuu kullan hankintahinnan ja myyntihinnan välisestä erotuksesta.
Kultaan voi sijoittaa suoraan ostamalla kultaharkkoja tai -kolikoita. Epäsuorasti kullan hintakehitykseen pääsee mukaan merkitsemällä kultaan sijoittavien ETF-rahastojen osuuksia tai ostamalla kultakaivosyhtiöiden osakkeita pörssistä.
Henri Huovinen
