Maakuntamalli on noussut todennäköisimmäksi vaihtoehdoksi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sen jälkeen, kun parlamentaarinen sote-malli kaatui eduskunnassa. Erityisesti keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on liputtanut maakuntamallin puolesta.
Julkishallinnon asiantuntijapalveluita tarjoavan Perlacon Oy:n hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä ja erityisasiantuntija Tuomas Hanhela ovat laskeneet vapaaehtoistyönä, minkälaisia vaikutuksia niin sanotulla maakuntamallilla olisi kuntien ja kuntalaisten verorasitukseen.
Laskelmissa on oletettu, että kuntien sote-menot ja niiden perusteella maksettavat valtionosuudet siirtyvät maakunnille, jolloin kuntien veroprosentit laskevat. Maakunnille annetaan verotusoikeus sote-palveluista aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Veron suuruus vaihtelee maakunnittain.
Samat maksumiehet kuin aiemminkin
Laskelmien mukaan kuntalaisten veroprosentti nousisi eniten jossakin Kymenlaakson kunnassa, jonka nimeä Laesterä ei halua julkisuuteen. Kunnallisveroprosentti on tässä kunnassa nykyisin 20 prosenttia. Uudistuksen myötä kunnallisveroprosentti laskisi -3,73 prosenttiyksikköä. Kymenlaakson maakuntavero olisi 12,46 prosenttia ja kun siihen päälle lisättäisiin uusi kunnallisvero 16,27 prosenttia, kyseisen kunnan asukkaiden kokonaisvero nousisi peräti 28,73 prosenttiin. Kunnan asukkaiden verorasitus kasvaisi uudistuksen myötä 8,73 prosenttiyksikköä.
Kuntalaisten veroprosentti laskisi eniten jossakin nimeämättömässä Lapin kunnassa. Nykyisin kunnallisvero on tässä kunnassa 19,5 prosenttia. Kunnallisvero alenisi roimasti, peräti -18,30 prosenttiyksikköä. Kun kunnallisveron osuus olisi vain 1,20 prosenttia ja maakuntaveron 11,32 prosenttia, kyseisen Lapin kunnan asukkaiden yhteenlaskettu kunnallis- ja maakuntavero olisi 12,52 prosenttia.
Laesterä kertoo, että heidän laskelmiensa perusteella maakuntamallissa maksumiehiksi joutuvat samat, edullisen palvelurakenteen kuntien kuntalaiset kuin parlamentaarisesti sorvatussa sote-mallissakin, joka kaatui eduskunnan perustuslakivaliokunnassa reilu kuukausi sitten.
– Johtopäätös on, että malli ei ole neutraali. Aiemmassa kuntayhtymämallissa oli leikkureita, joita pystyi sumplimaan, mutta tässä se on vaikeampaa, Laesterä sanoo.
Veroero jopa 16 prosenttiyksikköä
Kymenlaaksossa sijaitsevan kunnan asukkaiden verorasitus nousisi lähes kolmeenkymmeneen prosenttiin, kun Lapissa sijaitsevan kunnan asukkaisiin kohdistuva vero jäisi reiluun kymmeneen prosenttiin. Ankarimman ja keveimmän verotuksen välillä on eroa runsaat kuusitoista prosenttiyksikköä.
Perustuslakivaliokunta katsoi sote-lakiehdotuksesta antamassaan lausunnossa, että joihinkin kuntiin kohdistuvat kunnallisveron korotuspaineet olivat niin merkittäviä, että sääntely muodostui muun muassa kuntien asukkaiden yhdenvertaisuuden kannalta perustuslain vastaiseksi.
Alkuperäisessä hallituksen esityksessä kunnallisveroprosenttien eron arvioitiin kasvavan nykyisestä kuudesta prosenttiyksiköstä noin 11 prosenttiyksikköön sote-uudistuksen ja valtionosuuslainsäädännön yhteisvaikutuksesta. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan korjaamassa esityksessä kunnallisveroprosenttien ero saatiin kapenemaan 9,55 prosenttiyksikköön, mutta perustuslakivaliokunta piti sääntelyä edelleen ongelmallisena.
Ongelma perustuslain näkökulmasta
Vaikka perustuslakivaliokunta piti yhtenä mahdollisena vaihtoehtona sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien siirtämistä pois kuntien vastuulta kuntaa suuremmille itsehallintoalueille, joilla olisi vaalit ja verotusoikeus, näiden laskelmien perusteella näyttää siltä, ettei maakuntamallikaan ole ongelmaton.
– Jos tutkimustulokset ovat tämänsuuntaisia, syntyy ongelma perustuslaillisen arvioinnin kannalta, sanoo kansanedustaja Kimmo Sasi (kok.), joka on toiminut pitkään perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana.
Sasin mukaan kuntalaiseen kohdistuva kokonaisrasitus, joka syntyy kotikunnan ja maakunnan yhteenlasketusta verotuksesta, täytyy ottaa huomioon, kun asiaa arvioidaan perustuslain näkökulmasta.
Katso perjantaina 10.4.2015 ilmestyvästä Nykypäivästä jokaisen maakunnan korkein ja alhaisin kokonaisveroprosentti.
