Petri Hulkko totesi maavoimien komentajan vaihtokatselmuksessa Mikkelissä maanantaina, että hänen edeltäjänsä kenraaliluutnantti Seppo Toivonen on määrätietoisella otteella kehittänyt maavoimia ja sen valmiutta turvallisuusympäristön nopean muutoksen vaatimusten mukaisesti.
– Johdollasi suunniteltu puolustusvoimauudistus on luonut hyvän pohjan maavoimien rauhan ja sodan toiminnalle ja niiden edelleen kehittämiselle. Maavoimat on tällä hetkellä hyvässä iskussa ja kehityskaaressa, hän arvioi.
Kenraalin mukaan menossa on maavoimien kehittämisen vuosikymmen.
– Seuraavat noin viisi vuotta näyttävät mihin asentoon maavoimat asettuvat muiden puolustushaarojen strategisten hankkeiden alettua. Kaikki keskeiset maavoimien suorituskykyhankkeet ovat jo käynnissä.
Hulkon mukaan käytössä oleva rahoitus määrittää minkä kokoiselle joukolle se voidaan kohdentaa.
Ratkaisevimmaksi valmiuden kannalta näyttää muodostuvan kyky ylläpitää ja huoltaa modernit järjestelmät valmiuden edellyttämässä laajuudessa. Maavoimien valmius verrattuna ympäröivään turvallisuusympäristöön on kehittynyt nopeasti hyvään suuntaan. Henkilöstön käyttöä, koulutusta ja harjoitusjärjestelmää on justeerattu vastaamaan entistä nopeampaan ja yllättävämpään tilannekehitykseen, hän totesi.
– Maavoimat on tässä kehitystyössä aallon harjalla, emmekä jää jatkossakaan suvantoon kellumaan. Vain jokapäiväisellä ja tosiasiasiallisella valmiudella luodaan riittävä maapuolustuksen ennaltaehkäisykyky. Muiden puolustushaarojen ja puolustusvoimallisten toimintojen vastaava kehitys kulkevat käsi kädessä, Hulkko jatkoi.
Komentajan mukaan maavoimien on nyt katsottava myös tulevaisuuteen yli strategisten hankkeiden.
– Minkälainen maailma meillä on kohdattavana 2030-luvulla, johon osuu seuraava maavoimallisten suorituskykyjen vanhenemisaalto. Suorituskyvyn rakentaminen vie keskimäärin kymmenen vuotta. 2020-luvun alussa olisi nähtävä ne ratkaisuvaihtoehdot, joiden suuntaan eteneminen on aloitettava. Muussa tapauksessa maavoimat ovat ajopuuteorian armoilla, Hulkko sanoi.
Hänen mukaansa kehitysratkaisut koskevat erityisesti maavoimien terävintä suorituskykykärkeä, operatiivisia joukkoja.
Hulkon mielestä maapuolustus rakentuu tulevaisuudessakin yleisen asevelvollisuuden pohjalle.
– En henkilökohtaisesti näe muita vaihtoehtoja. Yhdessä meidän on edelleen tehtävä kaikkemme, että mahdollisimman moni suomalainen mies ja vapaaehtoinen nainen aloittaa varusmiespalveluksen ja suorittaa sen kunnialla loppuun. Näen yleisen asevelvollisuuden merkittävä osana demokraattista järjestelmää ja Suomen puolustamisen välttämättömyytenä, hän sanoi.
