Lappeenrantalaisen Jukka Kopran mukaan asia on Kaakkois-Suomessa erittäin päivänpolttava, ja monet ihmiset ovat siitä hyvin huolestuneita.
– Siksi on äärimmäisen tärkeätä, että tämä asia nostetaan keskusteltavaksi ja puhutaan selväksi, Kopra kertoo Verkkouutisille.
Joulun alla jätettiin eduskunnassa lakialoite, jolla rajoitettaisiin Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevien ihmisten kiinteistökauppoja. Aloitteen mukaan heidän pitäisi asua ennen kauppoja viisi vuotta Suomessa.
Aloitteen allekirjoitti 101 kansanedustajaa, joista 15 oli kokoomuslaisia. Kopra oli allekirjoittajien joukossa.
Hän ei tosin pidä lakialoitetta sellaisenaan vielä välttämättä toteuttamiskelpoisena. Hänen mielestään yksityishenkilöiden ja osakeyhtiöiden maanostamista ei pitäisi suoranaisesti kieltää.
Sen sijaan kunnalla pitäisi Kopran mielestä olla jonkinlainen verotuksellinen oikeus, jos normaaliasumiseen tarkoitetulta kaava-alueelta hankitaan mökkejä puhtaasti lomakäyttöön.
Näin kunta saisi takaisin kunnallistekniikkaan tehdyt investoinnit jossain järjellisessä ajassa. Loma-asujathan kun eivät tuo kuntaan muuta omaa veropanosta kuin kiinteistöveron.
– Voidaan perustellusti kysyä, onko se oikein, että veronmaksajien kunnallisverolla maksetaan infrastruktuuria, joka menee muiden loma-asuntokäyttöön, Kopra sanoo.
Lisäksi rakennuttajat pitäisi hänen mielestään saada tiukemmin noudattamaan suomalaista rakennusvalvontaa.
Yhtä tyhjän kanssa olisi Kopran mielestä myös sellainen säädös, joka rajoittaisi yksityisten ihmisten maanostoa, mutta sallisi sen yhtiöille. Hänen mukaansa ei menisi kuin vuorokausi, kun lukuisat firmat alkaisivat myydä palveluja kiinteistöyhtiöiden ostamiseksi Suomesta.
Harmia kadonneista omistajista
Harmia kunnissa aiheuttavat myös kiinteistöjen kadonneet ulkomaiset omistajat. Innokkaat venäläiset yrittäjät tulevat perustamaan lomakylää ja ostavat jonkin vanhan koulun, mutta sen jälkeen homma lässähtää.
– On hirveä määrä esimerkkejä siitä, että tohinalla tullaan virittämään jotain kuviota ja kunta ehkä osallistuu siihen tukemalla asiaa. Sitten menee vähän aikaa, ja sen jälkeen kenestäkään ei kuulu mitään, Kopra kertoo.
Jos maa-alue varattu vaikka lasten leikkikeskukselle ja lomamökeille, mutta siellä ei kymmeneen vuoteen tapahdu mitään, niin Kopran mukaan se hidastaa kehitystä kunnassa.
– Tästä on meillä ehkä surullisin esimerkki entinen hotelli Joutsenranta, joka on noin kymmenen vuotta sitten siirtynyt venäläiseen omistukseen ja tällä hetkellä kukaan ei taida edes tietää kuka sen omistaa, Kopra kertoo.
Joutsenossa sijaitsevan hotellin omistajaa ei ole näkynyt vuosikausiin. Monikerroksinen talo on täysin raiskattu, seinät piirrelty täyteen, flyygelit on rikottu ja nuotiota on poltettu sisällä.
– Poliisikaan ei voi tehdä mitään kun ei ole asianomistajaa, Kopra sanoo.
Toki omaisuuden suoja pitää Kopran mukaan olla, mutta hänen mielestään jokin ratkaisu pitäisi löytää, jos kunnassa on keskeisellä paikalla rappeutuva kiinteistö, jonka omistaja on kateissa. Nykyinen lainsäädäntö johtaa siihen, että kuluu vuosia ennen kuin mitään tapahtuu.
