Tilastokeskuksen mukaan kotimaassa tehtyjen yöpymisen sisältäneiden vapaa-ajanmatkojen määrä lisääntyi reilun kolmanneksen edellisvuodesta. Lisäksi suomalaiset tekivät 7,5 miljoonaa vapaa-ajan päivämatkaa kotimaassa.
Ulkomaan vapaa-ajanmatkailu sen sijaan väheni edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta yli 90 prosenttia.
Kuluvan vuoden tammi-huhtikuussa 15–84-vuotiaat suomalaiset tekivät hankalasta koronatilanteesta huolimatta 6,4 miljoonaa matkaa, kun mukaan lasketaan kaikki yöpymisen sisältäneet kotimaan vapaa-ajanmatkat ja kaikki ulkomaan vapaa-ajanmatkat. Edellisvuoden vastaavana ajankohtana matkojen määrä oli 6,0 miljoonaa.
Kotimaassa yöpymisen sisältäneitä vapaa-ajanmatkoja tehtiin tammi-huhtikuussa 6,3 miljoonaa. Näistä oli ilmaismajoitusmatkoja 4,9 miljoonaa. Matkoja, joiden aikana yövyttiin maksullisessa majoituksessa, tehtiin 1,3 miljoonaa.
Kotimaassa yöpymisen sisältäneitä vapaa-ajanmatkoja tehtiin 38 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Kotimaan vapaa-ajan päivämatkoja tehtiin 7,5 miljoonaa eli noin kaksinkertainen määrä vuoteen 2018 verrattuna, jolloin ne tilastoitiin edellisen kerran. Päivämatkat suuntautuivat korostetusti suurimpien kaupunkien ulkopuolelle.
Pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen osuus päivämatkoista oli vain 17 prosenttia kun vuonna 2018 niiden osuus oli 26 prosenttia.
Koronavirustilanteesta johtuvat matkustusrajoitukset sekä lento- ja laivavuorojen puuttuminen vähensivät ulkomaan vapaa-ajanmatkailua edellisvuodesta yli 90 prosenttia.
Ulkomaille tehtiin kuluvan vuoden tammi-huhtikuussa 150[nbsp]000 vapaa-ajanmatkaa, sisältäen yöpymisen kohdemaassa sisältäneet matkat, risteilyt ja päivämatkat. Edellisvuoden vastaavana ajankohtana vapaa-ajanmatkojen määrä oli 1,4 miljoonaa.
Vapaa-ajanmatkojen lisäksi kotimaassa tehtiin 0,4 miljoonaa yöpymisen sisältänyttä työ- ja kokousmatkaa. Kotimaan päivän kestäviä työmatkoja tehtiin 1,0 miljoonaa. Ulkomaille suuntautuvia työ- ja kokousmatkoja ei tehty juuri lainkaan.
Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen Suomalaisten matkailu -kyselystä, jota varten kerättiin tiedot helmi-, maalis-, huhti- ja toukokuussa yhteensä 4[nbsp]719 iältään 15–84-vuotiaalta suomalaiselta verkossa tai vaihtoehtoisesti puhelinhaastattelussa.
