Koronakriisistä huolimatta osaavan työvoiman saatavuus on merkittävä tai erittäin merkittävä kasvun este kolmannekselle kyselyyn vastanneista palveluyrityksistä jo seuraavien kolmen vuoden aikana, kertoo Palvelualojen työnantajat Paltan kysely.
Koronakriisi on myös muuttanut pysyvästi palvelualoilla tarvittavaa osaamista. Lähes 90 prosenttia vastaajista pitää koronakriisin tuomia muutoksia henkilöstön osaamistarpeisiin osittain tai merkittävin osin pysyvinä.
Etenkin kyky sopeutua muutokseen sekä kyky hyödyntää digitaalisia ja tekoälypohjaisia ratkaisuja on korostunut.
Nykyiselle henkilöstön osaamiselle ei olekaan välttämättä enää lähivuosina tarvetta. Koko henkilöstön osaamiselle on edelleen kolmen vuoden päästä tarvetta vain 58 prosentissa kyselyyn vastanneista yrityksistä.
Keskimäärin viisi prosenttia kyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstön osaamisesta on sellaista, jolle ei ole enää kolmen vuoden päästä tarvetta. Puutteita on muun muassa erilaisissa digitaidoissa sekä työelämätaidoissa, kuten itsensä johtamisen ja itsensä kehittämisen taidot.
– Kysely osoittaa, että korona-ajan työelämään tuomat muutokset ovat merkittävin osin pysyviä. Tämä on huomioitava myös koulutusjärjestelmässämme: millaisia työelämä- ja perustaitoja peruskoulussa opetetaan, millaisia väyliä ja koulutussisältöjä jatkuvaan oppimiseen on tarjolla, Paltan elinkeinopolitiikan johtaja Tatu Rauhamäki sanoo.
– Jo nyt työllisyyden noston esteenä on vakava kohtaanto-ongelma yritysten tarpeiden ja työntekijöiden osaamisen välillä, ja kyselyn perusteella se tulee vain pahenemaan jatkossa. Asiaan on pystyttävä puuttumaan pikaisesti, hän jatkaa.
Henkilöstön kouluttaminen vaikeutunut
Korona-aika on synnyttänyt myös uusia tehtäviä palvelualoille. Alle vuodessa kokonaan uusia, pääosin digitaalisuuden kasvuun kytkeytyviä tehtäviä on syntynyt kuuteen prosenttiin vastaajayrityksistä. Lisäksi joka kuudes vastaaja on pystynyt välttämään irtisanomisia ja lomautuksia siirtämällä henkilöstöä uusiin tehtäviin yrityksen sisällä.
Henkilöstön kouluttamiselle on kuitenkin ollut esteitä puolessa yrityksistä. Merkittävimmät esteet ovat olleet etätöihin siirtyminen ja viranomaisten kokoontumisrajoitukset, jotka ovat olleet kouluttautumisen esteenä yhteensä 27 prosentissa vastaajaorganisaatioista.
Myös uudenlaisia tapoja kouluttaa on löytynyt. Vastaajista 57 prosenttia on siirtänyt itse pitämänsä henkilöstökoulutukset verkkoon. Lisäksi työnantajat ovat muun muassa kannustaneet henkilöstöä omaehtoiseen opiskeluun sekä hyödyntäneet oppisopimuskoulutusta ja oppilaitosten verkkokursseja.
Palta esittää useita ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseksi. Yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä on tiivistettävä, ja myös oppilaitosten rahoituksen tulee kannustaa tähän. Aikuisväestön oppimiseen on lisättävä resursseja, ja jatkuvan oppimisen väylien ja sisältöjen ajantasaisuudesta huolehdittava. Jatkuvan oppimisen palvelut tulisi keskittää yhtenäiseen, tekoälyä hyödyntävään digipalveluun, ja tähän tulisi kohdistaa EU:n elpymisrahoitusta.
Lisäksi Paltan mukaan työperäistä maahanmuuttoa pitäisi helpottaa huolehtimalla valmisteilla olevan, EU:n ulkopuolelta tulevien huippuosaajien rekrytointia ja maahantuloa sujuvoittavan D-viisumin mahdollisimman nopeasta käyttöönotosta Suomessa.
Osaamistarpeet koronan jälkeen -kysely tehtiin Paltan jäsenistölle 7.–22.1.2021. Kyselyyn vastasi 112 henkilöstö- tai toimitusjohtajaa. Vastaajayritykset työllistävät lähes 30[nbsp]000 henkilöä ja toimivat eri yksityisillä palvelutoimialoilla: liikenteessä ja logistiikassa, informaation ja viestinnän alalla, yritys- ja asiantuntijapalveluissa, hallinto- ja tukipalveluissa, teknisissä palveluissa sekä viihteessä, virkistyksessä ja muissa palveluissa.
