Koronaviruksen ensivaiheen talousvaikutukset ovat jäämässä Suomessa jonkin verran Keski-Eurooppaa pienemmiksi. Ennakoivasti toteutettujen rajoitustoimien ansiosta epidemiatilanne on pysynyt Suomessa verrattain rauhallisena, eikä äärimmäisiin sulkutoimiin ole tarvinnut turvautua.
Kuntarahoitus arvioi Suomen bruttokansantuotteen supistuvan seitsemän prosenttia kuluvana vuonna. Ensi vuonna bkt kasvaa jo kolme prosenttia yksityisen kulutuksen ja ulkomaankaupan vedolla.
Suomen talouskehityksen kannalta erityisen merkityksellistä on se, miten pahasti ja pitkäkestoisesti koronakriisi hyydyttää globaalin investointikysynnän. Monen suomalaisen teollisuusyrityksen liiketoiminta kiinnittyy investointitavaroita tuottaviin kansainvälisiin arvoketjuihin.
– Pelkona on se, että kilpailijamaissa tuotantokustannukset tarvittaessa joustavat Suomea nopeammin, jolloin suhteellinen kilpailukykymme heikkenee ja menetämme markkinaosuuksia, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala sanoo tiedotteessa.
Kuntarahoitus ennustaa investointien romahtavan tänä vuonna kymmenen prosenttia ja viennin 14 prosenttia. Ensi vuonna viennin uskotaan kasvavan viisi prosenttia, mutta investoinneille ennustetaan nollakasvua.
Koko maata koskevia joukkorajoituksia ei enää tarvita
Kuntarahoituksen ennustelaskelma perustuu skenaarioon, jossa tuotannon pohja ohitettiin huhti–toukokuussa.
– Rajoitustoimien purkaminen elvyttää hiljalleen kulutuskysyntää jo toisen vuosineljänneksen loppua kohden. Koronan vaikutukset teollisuuteen kuitenkin levittäytyvät pidemmälle ajalle ja painottuvat vuoden 2020 jälkipuoliskolle. Pisimpään alavireisyys jatkuu investoinneissa. Rakennusinvestointien volyymissa pohja ohitetaan vasta ensi vuonna, Vesala arvioi.
Yksi ennustelaskelman keskeinen taustaoletus on, että talouden äkkipysähdykseen johtavilta voimakkailta sulkutoimilta jatkossa vältytään eikä mahdollisten uusien epidemia-aaltojen aikana tarvita uusia, koko maata koskevia joukkorajoituksia.
Kaupungeissa näkyy verotulojen romahtaminen
Koronakriisi iskee akuutisti voimakkaimmin kaupunkeihin, koska niissä palvelutoimialojen ja koronan vuoksi romahtaneiden verotulojen merkitys on suurin. Toisaalta entisestään vaikeassa taloustilanteessa olleiden kuntien talouteen korona aiheuttaa uuden iskun, josta toipuminen on entistä vaikeampaa.
Myös kuntayhtymien vuosikate on heikentynyt selvästi, koska ei-päivystyksellisen hoidon lykkäämisen vuoksi sairaanhoitopiireissä on jäänyt tuottoja saamatta. Samaan aikaan koronavirukseen varautuminen on lisännyt kustannuksia merkittävästi.
– Pitkällä aikavälillä kuntatalouden kestävyyteen voimakkaimmin vaikuttavat megatrendit ovat kuitenkin ikääntyminen ja kaupungistuminen, ja niihin pandemian vaikutukset lienevät kaikesta huolimatta vähäisiä, Vesala toteaa
Nyt on rakenteellisten uudistusten aika
Kuntarahoituksen toimitusjohtajan Esa Kallion mukaan velkaantumisen kasvulta ei voida nykytilanteessa välttyä. Investoinnit on kuitenkin suunnattava kestävällä tavalla, jotta ne edistävät kasvua ja vihreää siirtymää.
Myös rakentamista kannattaa vauhdittaa yleishyödyllisen asuntotuotannon kautta, kun yksityinen rakentaminen laskusuhdanteessa vähenee.
– Julkisten investointien jatkaminen tässä tilanteessa on tärkeä keino pitää yllä työllisyyttä ja talouden toimeliaisuutta, Esa Kallio sanoo.
Kallion mukaan koronan kuntataloudelle aiheuttamat lisävaikeudet alleviivaavat kuitenkin rakennemuutosten tarvetta.
– Nyt on korkea aika edistää rakenteellisia uudistuksia muassa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi, osaamisen vahvistamiseksi, sote-palvelujen tuotannon tehostamiseksi ja kuntien tehtävien priorisoimiseksi. Uudistuksilla on kiire, eivätkä ne saa enää viivästyä, Kallio huomauttaa.
Korona-ajan kokemuksista voi löytyä avaimia kestävyysvajeen ratkaisemiseen.
– Korona-aikana nähty opetuksen ja sote-alan digiloikka on hyvä osoitus siitä, että monessa kohtaa voi säästää palvelujen laadun kärsimättä, Kallio sanoo.
