X
SULJE MAINOS
Jälkioireita on tutkittu muun muassa tietokonekuvauksella. / Karolinska Institutet

Korona hidastaa aivojen toimintaa

Osalta potilaista on löytynyt pieniä verisuonitukoksia, joiden uskotaan selittävän jälkioireita.

Lääkäri ja Ruotsin Lundin yliopiston tutkija Faris Durmo nostaa esiin tuoreita havaintoja koronaviruksen aiheuttamista jälkioireista.

Hän painottaa, että tutkimustietoa niin sanotusta pitkästä koronasta (long Covid) on vasta kertymässä, joten paljon on hämärän peitossa. Monissa maissa jälkioireista kärsiville on jo perustettu erityisiä kuntoutuskeskuksia.

Ruotsin TV4-kanavan haastattelemien asiantuntijoiden mukaan koronavirus voi vaurioittaa muun muassa sydäntä, aivoja ja keuhkoja. Jälkivaikutukset ovat edelleen suurelta osin hämärän peitossa huipputeknologiasta huolimatta.

Osalla potilaista on näkynyt aivokuvissa pieniä verisuonitukoksia tai verenpurkaumia, joiden uskotaan olevan yhteydessä taudin kognitiivisiin vaikutuksiin. Monet koronasta toipuneet ovat kertoneet ”aivosumusta” tai hidastuneesta ajattelusta.

Oxfordin yliopiston selvityksissä on lisäksi tehty erikoinen havainto, jonka mukaan keuhkojen hapenottokyky olisi heikentynyt, vaikka keuhkoista ei löyty magneettikuvilla poikkeavuuksia.

– Emme tiedä miksi näin on, Faris Durmo kirjoittaa Twitterissä.

Karoliinisen instituutin professori Henrik Engblom oli tutkinut naispotilasta, joka kärsi väsymyksestä kuusi kuukautta akuutin infektion jälkeen. Sydämen magneettikuvauksessa ei löytynyt poikkeavuuksia eikä potilaalla ilmennyt muissa testeissä tyypillisiä sydänvaurion merkkejä.

Hänen sydämensä ei silti kyennyt lisäämään urheilun yhteydessä riittävällä tavalla verenkierron määrää.

– Yli kuuden miljoonan euron laitteilla ei kyennyt erottamaan patologiaa, vaikka sen erotuskyky on yksi millimetri. Sen olisi syytä saada kenet tahansa suhtautumaan nöyrästi tähän patogeeniin ja sairauteen, Durmo toteaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt