Suomessa kasvu on ennusteen mukaan selvästi heikompaa, tänä vuonna 2,7 prosenttia ja ensi vuonna 2,8 prosenttia.
Komission mukaan EU:n talouden kasvunäkymät ovat parantuneet huomattavasti verrattuna talven talousennusteeseen, jonka komissio esitti helmikuussa.
Kasvu on edelleen epätasaista eri puolilla EU:ta, mutta kaikkien jäsenmaiden talouksien ennustetaan palaavan kriisiä edeltäneelle tasolle vuoden 2022 loppuun mennessä.
Koronaviruspandemia on historiallisen kova isku Euroopan talouksille. Vuonna 2020 EU:n talous supistui 6,1 prosenttia ja euroalueen 6,6 prosenttia.
– Vaikka yritykset ja kuluttajat ovat yleisesti ottaen sopeutuneet selviämään paremmin rajoitusoloissa, jotkin alat, kuten matkailu ja henkilökohtaiset palvelut, kärsivät edelleen, komissio toteaa.
Viime kesänä alkanut Euroopan talouden elpyminen pysähtyi vuoden 2020 viimeisellä ja vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä, kun koronatapausten määrän kasvua hillittiin ottamalla käyttöön uusia kansanterveystoimia.
EU:n ja euroalueen talouksien odotetaan elpyvän voimakkaasti, kun rokotuskattavuus lisääntyy ja rajoituksia höllennetään. Kasvua vauhdittavat yksityinen kulutus, investoinnit ja EU:n viennin kasvava kysyntä maailmantalouden vahvistuessa.
Julkisten investointien komissio odottaa kasvavan ensi vuonna suhteessa BKT:hen suuremmiksi kuin kertaakaan yli kymmeneen vuoteen. Tätä vauhdittaa elpymis- ja palautumistukiväline, joka on NextGenerationEU:n keskeinen osa.
EU:n työttömyysasteen ennustetaan olevan tänä vuonna 7,6 prosenttia ja ensi vuonna 7,0 prosenttia. Suomessa työttömyysasteen ennustetaan olevan hyvin lähellä EU:n keskiarvoa eli tänä vuonna 7,6 prosenttia ja ensi vuonna 7,2 prosenttia.
Euroalueella työttömyysasteen ennustetaan olevan tänä vuonna 8,4 prosenttia ja ensi vuonna 7,8 prosenttia. Lukemat pysyvät siis edelleen korkeampina kuin ennen kriisiä.
EU:n inflaation ennustetaan olevan tänä vuonna 1,9 prosenttia ja ensi vuonna 1,5 prosenttia. Euroalueen inflaatiovauhdin ennustetaan olevan tänä vuonna 1,7 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia.
Suomessa inflaatiovauhdin ennustetaan olevan hieman hitaampi. Inflaatio on ennusteen mukaan Suomessa sekä tänä että ensi vuonna 1,2 prosenttia.
Julkinen velka suurimmillaan tänä vuonna
Kotitalouksille ja yrityksille suunnatulla julkisella tuella on ollut keskeinen rooli lievennettäessä pandemian vaikutuksia talouteen, mutta se on johtanut jäsenmaiden velan kasvuun.
Julkisen talouden kokonaisalijäämän komissio odottaa kasvavan EU:ssa tänä vuonna noin puoli prosenttiyksikköä eli 7,5 prosenttiin BKT:sta ja euroalueella noin 0,75 prosenttiyksikköä, 8,0 prosenttiin BKT:sta.
Tanskaa ja Luxemburgia lukuun ottamatta kaikkien jäsenmaiden alijäämän ennustetaan olevan tänä vuonna yli kolme prosenttia suhteessa BKT:hen. Suomessa alijäämä on ennusteen mukaan peräti 4,6 prosenttia BKT:sta.
Ensi vuoteen mennessä julkisen talouden kokonaisalijäämän ennustetaan kuitenkin puolittuvan sekä EU:ssa että euroalueella hieman alle neljään prosenttiin ja Suomessa 2,1 prosenttiin. Ennusteen mukaan niiden jäsenmaiden määrä, joiden alijäämä on yli kolme prosenttia suhteessa BKT:hen, laskee merkittävästi.
Julkisen velan ennustetaan olevan EU:ssa suurimmillaan tänä vuonna, 94 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja supistuvan ensi vuonna 93 prosenttiin.
Euroalueen velan ennustetaan noudattavan samaa trendiä suhteessa BKT:hen ja kasvavan tänä vuonna 102 prosenttiin ja supistuvan ensi vuonna hieman eli 101 prosenttiin.
Suomen julkisen velan odotetaan kasvavan tänä vuonna 71 prosenttiin mutta supistuvan ensi vuonna 70,1 prosenttiin.
