– Kiinteistöveron pakkokiristyksille ei ole tarvetta. Alun perin korotuksella oli tarkoitus osittain kompensoida kunnille varhaiskasvatusmaksujen alennus, mutta nyt kun kiinteistöveron tuotto on kehittymässä hyvin ilman lakimuutostakin, on hallituksen perusteltua luopua alarajan nostosta, Kalle Jokinen toteaa.
Hänen mukaansa kokoomus lähtee siitä, ettemme koskaan aja veronkorotuksia vain korotusten vuoksi.
Kunnat päättävät itse kiinteistöverostaan säädettyjen rajojen puitteissa. Moni kunta on jo nyt lain määrittämällä alarajalla, jolloin alarajan nosto olisi pakottanut kuntia vastaavasti kiristämään omia kiinteistöveroprosenttejaan. Vaikutukset olisivat kohdistuneet erityisesti Uudellemaalle.
Jokisen mukaan kiinteistöveron korotuksen ympärillä käyty keskustelu on osoittanut tarpeen kiinteistöverotuksen päivittämiselle. Esimerkiksi OECD on kehottanut Suomea korottamaan kiinteistöveroja ja vastaavasti laskemaan työn verotusta.
– OECD on kuitenkin myös varoittanut, että jos verotusarvot eivät ole ajan tasalla, veron kohdistuminen on hyvin sattumanvaraista. Tästäkin syystä on tärkeää nyt ruuvin kiristämisen sijaan ensin tarkastella sitä, että onko kiristettävä ruuvi ylipäätään kunnossa ja ajantasainen, Jokinen toteaa.
Maapohjien ja rakennusten arvostamisjärjestelmiä ollaan parasta aikaa uudistamassa, koska verotusarvot ovat jääneet jälkeen hinta- ja kustannuskehityksestä. Lisäksi alueiden välinen suhteellinen hintaero on kasvanut ja rakentamismääräyksissä on tapahtunut erinäisiä muutoksia.
