Koiraverolaki on kuntalaisten ja harrastajien eriarvoisen kohtelun mahdollistava jäänne 1800-luvulta, jonka pitäisi Suomen Kennelliiton mielestä jäädä lopullisesti historiaan.
– On todella hienoa, että myös Helsingin ja Tampereen valtuustot päättivät olla perimättä asukkaitaan epätasa-arvoisesti kohtelevaa veroa. Koira on ainoa kotieläin, jonka omistamisesta ja jonka kanssa harrastamisesta on lain nojalla voitu verottaa, sanoo Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen.
Kunnat saivat jo vuonna 1991 oikeuden päättää itsenäisesti koiraveron perimättä jättämisestä. Vähitellen yhä useammassa kunnassa päädyttiin poistamaan korvamerkitsemätön vero, jonka perimisestä on laskettu koituvan tuottoihin nähden korkeat kulut.
– Kun kaikissa kunnissa on syntynyt näkemys veron epätarkoituksenmukaisuudesta, olisi toivottavaa, että kansanedustajat olisivat aloitteellisia kumoamaan kuolleeksi kirjaimeksi jääneen lain. Se olisi pitkänäköistä jo sen vuoksi, että tutkittu tieto koiran myönteisistä vaikutuksista ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille lisääntyy jatkuvasti, Lehkonen sanoo.
Koirien suosion kasvaessa laadukkaat koiraharrastusmahdollisuudet ovat vetovoimatekijä, jonka edellytyksiä tulisi vaalia.
– Olisikin viisasta antaa myönteinen signaali ihmisten aktiivisuuden, ulkoilun ja sosiaalisten suhteiden puolesta poistamalla verolaki, joka asettaa koiraihmiset epätasa-arvoiseen asemaan esimerkiksi hiihtolatujen käyttäjiin ja muihin harrastajiin nähden, Kennelliitto toteaa.
