Luupin alla ovat ”turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen” mahdollisesti vaikuttavat kaupat. Tällaisia ovat merkittävät omistuksen muutokset infrastruktuurissa sekä strategisilla aloilla toimivissa yrityksissä.
Ensi lokakuussa voimaan tulevan asetuksen valmistelu alkoi jo vuonna 2017. Ulkoministeriön lähetystöneuvos Petteri Kotilaisen mukaan pitkä siirtymäaika on ollut tarpeen kansallisten lakien ja tietoturvaan liittyvien valmistelujen takia.
Asetuksella luodaan puitteet investointeihin liittyvän tiedon keräämiseen ja tämän jakamiseen EU-jäsenvaltioiden ja komission välillä. Komissio on samalla rakentamassa jäsenvaltioille avointa tietokantaa investoinneista. Tavoitteena on myös tehostaa naapurivaltioiden kuulemista tapauksissa, missä kaupoilla voi olla rajat ylittävää merkitystä.
Infraan ja teknologiaan liittyvien kauppojen rajoittaminen on kuulunut kansallisen päätösvallan piiriin. Näin tulee näillä näkymin olemaan jatkossakin, Kotilaisen mukaan kansallisen vallan säilyttäminen on ollut valmistelun kynnyskysymys. Komission roolina on vain lausuntojen antaminen.
Aika tietysti vasta näyttää kuinka neuvoa-antavaksi komission rooli tulee pitemmällä tähtäimellä jäämään. Liittovaltiokeskustelulta lienee vaikea välttyä tässäkään yhteydessä. Kyse on perimmältään eurooppalaisen teknologiaresurssin ja infran rakentamisesta ja eurooppalaisena pitämisestä. Yksittäisen jäsenvaltion akuutti taloudellinen tilanne kannustaa usein erilaisiin ratkaisuihin kuin pitkän tähtäimen yleiseurooppalainen näkökulma.
Asetuksen taustalla lienee pitkälti huoli järjestelmäkilpailijaksi nousseen Kiinan otteen kiristymisestä. Kiinalaisten toimijoiden omistukseen on siirtynyt vuoden 2009 talouskriisin jälkeen esimerkiksi satamia, liikenneinfraa energiantuotantoa sekä sähköverkkoa.
Kiinan investoinnit saavuttivat huippunsa vuonna 2016, jonka jälkeen nämä kääntyivät selvään laskuun. Vaikka pysähdys osui samaan aikaan, jolloin nyt voimaan tulevaa asetusta alettiin valmistella, Kotilainen ei usko jäähtymisen syynä olleen EU:n toimet.
Kotilainen toteaa Kiinan ”shoppailun” taustalla olleen pitkälti pelko maan oman valuutan devalvoitumisesta.
– Rahalla ostettiin, mitä satuttiin saamaan, minkä takia kiinalaiset tekivät paljon myös selviä hukkainvestointeja.
Vaikka investointivauhti romahti keskushallinnon komennosta, Kiinalla riittää edelleen mielenkiintoa Euroopan omistukseen. Isot näyt silkkitiestä ja sähkön internetistä eivät ole kadonneet minnekään.
Viimeisin näyttö tästä on Budapestin ja Belgradin välinen ratahanke, millä on nähty yhteys Kiinan omistamaan Piraeuksen satamaan.
Kiinan armonaika pelata ikiomilla säännöillään yhteisillä markkinoilla on kuitenkin kulumassa loppuun, jarrua painetaan jo sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa.
Kotilainen kertoo komission työstävän parhaillaan kilpailulain uudistusta, mikä ottaisi nykyistä tiukemman otteen kilpailua vääristäviin valtiontukiin.
– Komission hanke on tässä vaiheessa sidosryhmien kuulemisvaiheessa, uusia ehdotuksia kuullaan ehkä ensi vuonna.
HEIKKI JAAKKOLA
