Valtionyritysten ja paikallishallinnon velkaantuminen ovat merkittäviä riskejä Kiinan rahoitussektorille. Hallitus pyrkii hallitsemaan riskejä erilaisin keinoin.
– Valtionyrityksiä pyritään yhdistämään vahvemmiksi ja suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Samalla aluehallinnon velkaantumista pyritään hoitamaan luomalla bondeja, joita kansalaiset voisivat ostaa, sanoi Etlan tutkimusjohtaja Markku Kotilainen Suomen ja Kiinan taloussuhteita käsittelevän tutkimuksen julkistamistilaisuudessa maanantaina.
Aluehallintojen liikkeelle laskemia joukkovelkakirjoja voidaan käyttää korkeakorkoisen velan poismaksuun.
Kiinan velkaantuminen alkoi finanssikriisin aikana 2007–2009, ja erityisesti yrityssektorin velka kasvoi. Kyse on suurista valtio-omisteisista yrityksistä. Julkisella puolella aluehallinto on kasvattanut velkaansa.
– Nämä liittyvät toisiinsa, koska aluehallinto on ollut takaamassa yrityssektorin velkoja ja siksi ne ovat kytköksissä toisiinsa, Kotilainen kertoo.
Talouspolitiikka on pidetty elvyttävänä, jotta bkt:n kasvu on saatu vauhditettua virallisten tavoitteiden mukaiseksi. Kevyt rahapolitiikka on johtanut nopeaan velkaantumiseen, todetaan Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFITin Kiina-ennusteesta.
Velkaa on noin 260 prosenttia bkt:stä. Kymmenen vuotta sitten velkaa oli 150 prosenttia BKT:stä. Valtaosa velasta on yrityksillä, mutta myös julkisen sektorin velka on kasvanut ja se on IMF arvioiden mukaan noin 70 prosenttia bkt:sta.
Kiinan velka on lähes kokonaan kotimaista ja kotimaan valuutassa. Tilanteeseen puuttumista helpottaa tosin Kiinassa se, että siellä on komentotalous. Kommunistinen hallinto voi tehdä luoviakin päätöksiä nopeasti, toisin kuin markkinataloudessa, jossa pitää käydä neuvotteluja pankkien ja velkojien kanssa.
– Velkaantuminen on samaa luokkaa kuin monessa länsimaassa eli se ei sinänsä ole hälyttävää, mutta tietenkin voidaan kysyä, onko Kiinan kyky hoitaa velkoja yhtä hyvä, Kotilainen toteaa.
– Länsimaissa julkinen velka nostaa näitä lukemia. Kun tarkastellaan yksityisen sektorin velkaa suhteessa bkt:hen, niin Kiina ylittää nämä euroalueen lukemat.
Kiinan valtionyritykset ovat olennainen osa poliittista rakennelmaa. Kommunistinen puolue pitää niitä vallan ytimenään. Sen vuoksi niiden uudistaminen on vaikeaa. Jos valtionyritysten voima heikkenee, puolueelta katoaa keinoja vaikuttaa makrotalouteen.
Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä ei kuitenkaan pidä Kiinassa tapahtuvaa suurta pankki- ja rahoituskriisiä todennäköisenä.
– Koska Kiinalla ei ole kansantaloutena ulkomaista velkaa ja maassa on vahva poliittinen kontrolli, siellä voidaan ylläpitää valtionyrityksiä pitkiä aikoja, mikä ei ole tuottavaa ja jonka seurauksena uudistukset jäävät tekemättä. Se vaikuttaa tuottavuuteen ajan mittaan, Vihriälä sanoo.
– Mutta että Kiinassa tapahtuisi finanssikriisi siinä mielessä, että pankkeja ja yrityksiä kaatuisi hallitsemattomalla tavalla, niin se on vähemmän todennäköistä. Se on totta kai mahdollista.
Vihriälän mukaan tilanne on erilainen maassa, jossa ei ole samanlaista poliittista kontrollia ja ulkomaiset velkojat asettavat vaatimuksia.
