Kiinan johtaja Xi Jinping linjasi vuonna 2015, että maan asevoimat tulee nostaa maailman voimakkaimpien joukkoon ja ilmoitti mittavasta investointiohjelmasta muun muassa telakoiden kehittämiseen.
– Vahvan laivaston rakentaminen ei ole koskaan ollut niin tärkeää kuin tänään, maastopukuun sonnustautunut Xi lausui Etelä-Kiinan merellä purjehtineen hävittäjäaluksen kannella kolme vuotta myöhemmin.
Panostukset ovat tuottaneet tulosta lyhyessä ajassa, sillä jo nyt Kiinan laivasto on CNN:n mukaan noussut maailman suurimmaksi.
Kun Kiinan merivoimilla oli Yhdysvaltain laivastotiedusteluviranomaisen (ONI) mukaan vuonna 2015 taistelualuksia 255, vuoden 2020 lopulla niitä oli jo 360 – siis yli 60 enemmän kuin USA:lla. ONI ennustaa Kiinan taistelualusten määrän nousevan neljässä vuodessa yli 400:aan.
– Kiinan kansantasavallalla on jo nyt maailman suurimmat merivoimat, ja se on rakentamassa nykyaikaisia pintataistelualuksia, sukellusveneitä, lentotukialuksia, hävittäjäkoneita, amfibioaluksia, ballistisin ydinasein varustettavia sukellusveneitä, isoja rannikkovartiokuttereita ja arktisia jäänmurtajia hälyttävässä tahdissa, Yhdysvaltain asevoimien puolustushaarakomentajat toteavat äskettäisessä raportissaan.
– Kiinan laivasto ei saa maan laivanrakennusteollisuudelta romua, vaan yhä edistyksellisempiä ja suorituskykyisempiä aluksia, Yhdysvaltain laivastoakatemian professori Andrew Erickson painottaa tuoreessa arviossaan.
Kohti globaaleja operaatioita
Kiina puhuu CNN:n mukaan ”lähimerien puolustuksesta” viitatessaan paitsi oman alueensa suojaamiseen, myös toimintaansa aluevaatimustensa edistämiseksi. Samaan aikaan, kun maa on panostanut laivastonsa vahvistamiseen, se on alkanut esittää yhä kovasanaisempia vaatimuksia noin 3,3 miljoonan neliökilometrin laajuiseen vyöhykkeeseen Etelä-Kiinan merellä.
Keskittäessään resursseja lähimerilleen Kiina jää eräiden asiantuntija-arvioiden mukaan kuitenkin haavoittuvaiseksi kaukana omasta rannikostaan toteutettavalle laivastosululle, joka häiritsisi maan kannalta elintärkeitä logistiikkayhteyksiä. Vastatakseen tähän haasteeseen Kiinan kerrotaan nyt satsaavan laivastovoimansa projisointiin myös kaukaisille merille.
– Turvaamistoiminta kaukomerillä heijastelee Pekingin Kiinan merivoimille antamaa kehotusta ”muuttua globaaliksi” osana hallituksen laajempaa linjausta, jolla kannustetaan laajentamaan Kiinan talous- ja kulttuurivaikuttamista, ONI:n tiedusteluanalyytikot Jennifer Rice ja Eric Robb toteavat tuoreessa raportissaan.
Kiinalaiset sotilasasiantuntijat pitävät heidän mukaansa välttämättömänä maansa laivaston käyttämistä maan suurvaltaimagon vahvistamiseen. Sen mahdollistamiseksi Kiina rakentaa nyt kiivaaseen tahtiin muun muassa lentotukialuksia, ohjusristeilijöitä ja ydinsukellusveneitä. Tavoitteena otaksutaan olevan, että USA:n tapaan myös Kiina voisi jatkossa lähettää tukialusosastojaan kaikille maailman merille.
