Sähköauton latauspiste Helsingissä. LEHTIKUVA / TEEMU SALONEN

Keiden kaikkien on pakko rakentaa latauspiste?

Hallitus on esittämässä suomalaisyrityksille selvästi tiukempaa sääntelyä kuin EU vaatii.

Suomen Yrittäjät ehdottaa, että alle kymmenen henkilön yritysten ei tarvitsisi rakentaa sähköautojen latauspisteitä.

– Tarvitsemme ohjauskeinoja liikenteen päästöjen vähentämiseksi, mutta esitetty sääntely toisi kohtuuttomia kustannuksia pk-yrityksille ja voisi pahimmillaan lakkauttaa yritystoimintaa, Suomen Yrittäjien ekonomisti Sampo Seppänen toteaa tiedotteessa.

Ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi, jolla sähköautojen latausmahdollisuuksia lisättäisiin merkittävästi ja rakennusten energiatehokkuutta parannettaisiin automaation avulla.

Osana lakipakettia hallitus ehdottaa, että vuoteen 2025 mennessä rakennuksiin, joissa ei ole asuntoja ja joihin kuuluu yli 20 pysäköintipaikkaa, täytyisi asentaa sähköautojen latauspiste vähintään kymmeneen prosenttiin pysäköintipaikoista.

Jos parkkipaikkoja olisi sata, latauspisteitä tarvittaisiin kymmenen. Kaikkien latauspisteiden tulisi olla joko normaalitehoisia tai suuritehoisia.

Pienyrittäjälle 100 000 euron kertalasku

EU-direktiivi mukaan riittäisi, että yli 20 pysäköintipaikan yritys rakentaa vuoteen 2025 mennessä yhden latauspisteen. Suomi siis esittää suomalaisyrityksille selvästi tiukempaa sääntelyä kuin EU vaatii.

SY:n mukaan suunnitelma iskisi rajusti huvi- ja virkistystoiminnan yrityksiin, joiden toiminta on usein kausiluonteista ja parkkipaikat on mitoitettu kattamaan kysyntäpiikkejä. Tällöin myös latauspiste olisi käytössä vain tietyn ajan vuodesta ja siitä saatava hyöty suhteessa kustannuksiin jäisi hyvin pieneksi.

– Pienyrittäjällä voi olla tapahtumapaikan pihassa 600 pysäköintipaikkaa. Pelkistä latauspisteistä voi tulla jo yli 100 000 euron kertalasku. Tässä ei ole järkeä, Sampo Seppänen sanoo.

Lakiehdotus toisi kustannuksia myös muun muassa tukku- ja vähittäiskaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan yrityksille.

– Tarvitsemme latauspisteitä, mutta suunniteltu sääntely olisi ”saastuttaja maksaa”-periaatteen vastainen ja yhteiskunnan kannalta epäoptimaalinen. Sääntely kohdistaisi ilmastopolitiikan kustannuksia kohtuuttomasti ja kustannustehottomasti yrityksille, joissa on parkkipaikkoja asiakkaiden autoja varten, Seppänen sanoo.

EU-direktiivissä olisi tilaa kansalliselle sääntelylle.

– Ehdotamme, että esitysluonnoksen jatkovalmisteluissa jätetään vähintään mikroyritykset eli alle 10 henkilöä työllistävät yritykset velvoitteiden ulkopuolelle. Lopullinen poikkeamisraja tulee kuitenkin päättää vasta kattavien vaikutusarviointien jälkeen, Sampo Seppänen toteaa.

Ministeriön mukaan esitettyjen velvoitteiden vaikutusta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin selvitetään tarkemmin lausuntokierroksen yhteydessä.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitusohjelmassa todetaan, että ”huomioidaan päätöksenteossa vaikutukset aina yritysten kasvun, työllistävyyden ja investointien edistämisen näkökulmasta”.

– Tästä syystä pidämme tärkeänä, että poikkeamismahdollisuutta harkitaan huolellisesti, SY:n lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen sanoo.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt