Vuonna 2014 tapahtuneen Krimin miehityksen jälkeisinä vuosina venäläiset ovat alkaneet venäläistutkija Andrei Kolesnikovin mukaan pitää niin kotimaansa sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia kuin länsimaiden asettamia pakotteita osana uutta normaalia.
Myös Venäjän sotatoimiin Itä-Ukrainassa ja Syyriassa, eri puolilla maailmaa toimiviin venäläisiin palkkasotilaisiin ja äskettäiseen ”rauhanturvaoperaatioon” Kazakstanissa suhtaudutaan hänen mukaansa jokseenkin välinpitämättömästi.
– Tutkimuksemme on osoittanut, että venäläiset eivät pidä tällaisia rajoitettuja sotilasoperaatioita ”oikeina sotina”. Näillä tapahtumilla ei ole mitään yhteyttä jokapäiväiseen elämään. Sotilaat saattavat menettää henkensä, mutta se katsotaan osaksi ammatillista riskiä, Moskovan Carnegie-keskuksen ohjelmajohtajana toimiva Kolesnikov kirjoittaa tuoreessa artikkelissaan.
Jos presidentti Vladimir Putin päättää aloittaa uuden hyökkäyksen Ukrainaan, kyse olisi Kolesnikovin mukaan sodasta, joka ei missään nimessä mahdu ”uuden normaalin” raameihin.
– Venäjällä kasvava usko sodan todennäköisyyteen kuvastaa heikentyvää yleistä mielialaa, joka oli vuoden 2021 lopussa paljon synkempi kuin vuotta aiemmin, hän sanoo.
– Rahoitusmarkkinat ja rupla ovat jo reagoineet suuren sotilaallisen konfliktin mahdollisuuteen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheuttaisi jo ennen länsimaiden asettamia uusia pakotteita ruplan ja osakemarkkinoiden romahduksen sekä uuden jääkauden sijoitusilmastoon, hän toteaa.
Sotapropaganda ei sytytä
Kreml pyrkisi Kolesnikovin mukaan todennäköisesti esittämään hyökkäyksen välttämättömänä, lyhytkestoisena ja laajuudeltaan rajoitettuna. Venäjän johdon nauttimaa kansansuosiota tämä kuitenkin nostaisi korkeintaan hetkellisesti.
– Presidentin kannatuksen kasvusta ja valmiudesta lähteä taistelemaan ei olisi tietoakaan, hän sanoo.
Vuosikausia jatkuneesta sotapropagandasta huolimatta vain harva venäläinen olisi Kolesnikovin mukaan valmis kuolemaan isänmaan ja Putinin puolesta. Mahdollinen alkuvaiheen innostus saattaisikin hänen mukaansa nopeasti kääntyä avoimeksi tyytymättömyydeksi, jota syvenevät sosioekonomiset ongelmat osaltaan kärjistävät. Varsinkin nuorten sukupolvien luottamus maansa nykyhallintoon on jo ennestään koetuksella.
– Näyttää selvältä, että yhdessä pandemian seurausten kanssa mikä tahansa sota tuhoaisi putinistisen vakaan ja menestyksekkään valtion mallin, hän toteaa.
Se, että Krimin valtauksen nostattama kansallinen huuma uuden sodan myötä toistuisi, on Kolesnikovin mielestä äärimmäisen epätodennäköistä. Sota tuskin innostaisi kansaa kannattamaan Putinin uudelleenvalintaa vuoden 2024 presidentinvaaleissa, vaan vaikutus olisi pikemminkin päinvastainen.
