Kun Venäjä oli anastanut Ukrainalle kuuluvan Krimin, presidentti Vladimir Putinin alamaissa ollut kannatus nousi uudelleen huippulukemiin, ja häntä alettiin pitää myyttisen Äiti Venäjän synonyymina. Tämä mielikuva on arvostetun venäläistutkijan mukaan nyt pahemman kerran murenemassa, eivätkä entiset silmänkääntötemput kansalaisiin enää pure.
Levada-tutkimuslaitoksen syyskuussa toteuttaman mielipidetiedustelun mukaan enää 39 prosenttia venäläisistä sanoo luottavansa Putiniin. Pudotusta kesäkuusta on yhdeksän prosenttiyksikköä, marraskuusta 2017 peräti 20 prosenttiyksikköä.
– Useat muut tunnusluvut, kuten Putinin hyväksyttävyys, enteilevät ongelmia. Levadan syyskuussa haastattelemista venäläisistä 67 prosenttia sanoi hyväksyvänsä presidentin toimet. Vastaava luku oli huhtikuussa 82 ja toukokuussa 79 prosenttia, Venäjän sisäpolitiikan tutkimusohjelmaa Moskovan Carnegie-keskuksessa johtava Andrei Kolesnikov toteaa tuoreessa kommentissaan.
Syyskuisessa mittauksessa 41 prosenttia venäläisistä katsoi maansa kulkevan väärään suuntaan, kun vielä huhtikuussa sitä mieltä oli vain 26 prosenttia vastaajista. Samaan aikaan luottamus Venäjän asevoimiin on ohittanut luvuin 66-58 presidentti-instituutiota kohtaan tunnetun luottamuksen.
Putinin kannatuksen romahdus selittyy pitkälti eläkeuudistuksella, jonka myötä miesten eläkeikä on nousemassa 60:stä 65:een ja naisten 55:stä 60:een vuoteen.
– Uudistus rikkoi odottamatta ja räikeästi Venäjän paternalistista, kirjoittamatonta yhteiskuntasopimusta – kansalaisten tukea vastineena keisarillisen ylpeyden ja sosiaalietujen palauttamiselle, Kolesnikov sanoo.
Vaikka Putinin kannatus oli kääntynyt laskusuuntaan jo ennen eläkereformin julkistamista, on Kolesnikovin mukaan käynyt yhä selvemmäksi, että hänet nähdään nyt henkilökohtaisesti vastuullisena kansalaisten kannalta kipeimmistä sosiaalisista uudistuksista pitkään aikaan.
Nykyjohdolta ei demokratiaa kannata odottaa
Mitä presidentti Putin voisi seuraavaksi tehdä kääntääkseen negatiivisen kannatustrendinsä uuteen nousuun?
Patriotismi, militarismi, ulkoisten uhkien liioittelu ja sisäinen konflikti niin sanottua viidettä kolonnaa – väitettyjä valtion sisäisiä vihollisia – vastaan ovat Andrei Kolesnikovin mielestä edelleen keinovalikoimassa.
– Krim-efektistä – Krimin haltuunoton jälkeisestä nationalismin noususta – on kuitenkin tullut rutiinia, ja moni venäläinen on kyllästynyt jatkuvaan lännenvastaiseen taisteluun, hän arvioi.
Tälle uupumukselle on Kolesnikovin mukaan oireellista, että kielteinen suhtautuminen USA:han on vajonnut toukokuun 69 prosentista 40:een prosentin tasolle. Vaikka Kreml pyrkii herkeämättä lietsomaan Yhdysvaltain vastaista vihaa, venäläiset kaipaavat nykyistä parempia suhteita länteen.
– Putin on kenties tehnyt Venäjästä jälleen suuren haukkamaisella ulkopolitiikallaan, mutta monen venäläisen mielestä hänen olisi nyt korkea aika keskittyä sisäpolitiikkaan ja yhteiskunnallisiin ongelmiin, Kolesnikov arvioi.
Jos ja kun presidentti Putin haluaisi vahvistaa uudelleen kannatustaan venäläisten keskuudessa, keinoja siihen on hänen mukaansa entistä vähemmän.
– Yksi asia on varma: häntä tukevat eliitit eivät pyri tekemään Venäjän politiikasta aiempaa demokraattisempaa eivätkä uudistamaan valtiojohtoista talousjärjestelmää, Kolesnikov kiteyttää.
