Suomen kielen lautakunta kiinnitti lokakuussa huomiota Suomen kansalliskielten suomen ja ruotsin asemaan kohdistuvaan vakavaan uhkaan.
Lautakunta piti välttämättömänä, että valtiovalta ryhtyy toimiin kokonaisvaltaisen kansallisen kielipoliittisen ohjelman laatimiseksi. Ohjelma on edelleen laatimatta.
Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta (sd.) on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.
Elorannan mielestä vieraat kielet eivät yleisesti ottaen ole olleet uhka suomen kielelle. Nyt tilanne on kuitenkin muuttumassa.
Hänen mukaansa suomen kielen käyttöalan yhä nopeampi kaventuminen uhkaa suomen kielen asemaa yhteiskunnan kaikilla aloilla käytettynä ja toimivana kielenä.
– Samaan aikaan peruskoulun päättävistä suomalaisnuorista 11 prosenttia eli noin 6000 nuorta ymmärtää ja omaksuu tekstiä niin heikosti, etteivät he selviydy arkisista tilanteista, Eloranta toteaa tiedotteessa.
Hänen mukaansa äidinkielen rooli ymmärtämisen ja tiedon tuottamisen välineenä on myös korvaamaton, ja sen syrjäyttäminen vieraalla kielellä heikentää tietotyön huippusuoritusten edellytyksiä.
Eloranta korostaa, että kieli ei ole vain kommunikaatioväline vaan myös ajattelun apuväline, joka muodostaa pohjan yhteiskunnan ja sen muodostavien yksilöiden identiteetille, yhteisöille, kulttuurille, luovuudelle ja taloudelle.
– Suomalaisen korkeakulttuurin ylläpitämiseksi on välttämätöntä ylläpitää vahvaa kansalliskielistä koulutusjärjestelmää, joka puolestaan luo suomen- ruotsin ja saamenkielistä eri alojen tutkimusta, kulttuuria ja taidetta, Eloranta painottaa.
Elorannan mukaan uutena huolena esille on noussut eduskunnassa parhaillaan käsittelyssä oleva ylioppilastutkinnon uudistaminen. Tulevaisuudessa ylioppilastutkinnon voisi esityksen mukaan suorittaa myös englannin kielellä.
Jos suuri osa suomalaisista tulevaisuudessa suorittaa toisen asteen opinnot englanniksi, on Elorannan mielestä vaarana suomalaisen kulttuurin perusrakenteiden mureneminen.
Hän katsoo, että pahimmassa tapauksessa suomenkielisen tieteen tuottaminen lakkaa, erityisalojen sanastojen kehitys loppuu, suomenkielisten kulttuurituotteiden kysyntä laskee ja suomalaisen kulttuurin tuottaminen vaikeutuu. Suomen kieli taantuu kotikieleksi.
– Käytännössä suomenkielinen koulutusjärjestelmä on tällä hetkellä nopeasti muuttumassa englanninkieliseksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen avattua monia englanninkielisiä koulutusohjelmia. Esim. Aalto-yliopistossa lähes kaikki maisteriohjelmat ovat englanninkielisiä, Helsingin yliopistossa noin puolet.
– Tämä huomattava muutos suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on tapahtunut ilman yhteiskunnallista kokonaisharkintaa korkeakoulujen omilla päätöksillä. Englanninkielinen yo-tutkinto vie englanninkielistä koulutuspolkua entistä alemmalle tasolle koulutuksessa.
