Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston ”Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU)” -tutkimushankkeen kyselytutkimuksesta. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää valtioneuvoston budjettiriihen alla, mitä poliittisia ratkaisuja suomalaiset suosivat koronakevään jälkeen, ja mitä erityisesti työllisyyspolitiikalta odotetaan.
Koronaa pidetään uhkaavana ongelmana (70 %), mutta samalla katsotaan, että sitä pitäisi hillitä jatkossa siten, että talous ja työllisyys eivät kärsi liikaa (68 %). Myös yritystukia kannatetaan.
Koronan aiheuttamista vaurioista kannetaan kollektiivista vastuuta. Vastaajista 40 prosenttia on sitä mieltä, että veroja voi korottaa, jotta koronakriisin aiheuttama lasku valtiontaloudelle saadaan hoidettua. Lähes 70 prosenttia kansalaisista haluaisi ottaa progressiivisen verotuksen käyttöön myös pääomatulojen osalta.
Kolmasosa kansasta katsoo, että valtion velkaantumisen hillitsemiseksi ei tule ryhtyä erityisiin menoleikkauksiin.
Työllisyyttä nostavista toimista eniten kannatusta saa kannatusta toisen asteen opintojen maksuttomuus ja Ruotsin mallin mukainen osatyökykyisten työttömien työllistämisen tukemiseksi perustettava julkisesti hallinnoitu konserni ja paikallisen sopimisen lisääminen.
– Tulos kertoo pitkälti siitä, että työllistymisen esteenä nähdään usein vaikeus löytää sopivia työpaikkoja. Yllättävänä voi pitää 70 prosentin kannatusta niin sanotulle Ruotsin mallille, sanoo hankkeen johtaja, professori Anu Kantola.
Myös paikallinen sopiminen ja ansiosidonnaisen tuen porrastaminen saivat kannatusta. Samaten nuorten koulutukseen haluttiin satsata. Toisaalta työajan lyhentäminen tyrmättiin täysin, sillä vastaajista 77 prosenttia vastusti keinoa.
– Eri puolueiden kannattajien välillä on suurta hajontaa ja hallituspuolueiden erot näkyvät monissa vastauksissa. Kompromisseja on siis rakennettava, jotta hallitus pysyisi kasassa, kertoo hankkeen tutkija, yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass.
”Kansalaisuuden kuilut ja kuplat (BIBU)” -tutkimushankkeen laatimassa ja Taloustutkimuksen toteuttamassa kyselyssä haastateltiin 2106 henkilöä 31.8.–3.9. Kysely tehtiin internetpaneelissa, ja kerätty otos edustaa Suomen aikuisväestöä (15 vuotta täyttäneet). Tulokset painotettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestötilastoja vastaaviksi. Virhemarginaali on noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.
