Pohjoismaiset kuluttajat tietävät vain vähän Open Banking -palveluista tai syksyllä kokonaisuudessaan voimaan astuvasta PSD2-direktiivistä ja suhtautuvat epäileväisesti muutokseen, jonka myötä kolmannen osapuolen palveluntarjoajat pääsevät käsiksi heidän tilitietoihinsa.

Suomalaisista kuluttajista vain 26 prosenttia on tietoisia direktiiviin liittyvistä muutoksista maksutoimeksiantopalveluissa ja vain 12 prosenttia muutoksista tilitietopalveluissa.

Tiedot selviävät Accenturen tutkimusraportista, johon haastateltiin kuluttajia Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta. Tutkimuksessa selvitettiin kuluttajien näkemyksiä uudesta direktiivistä, joka määrää pankit jakamaan tietojaan kolmansien osapuolten kanssa ohjelmointirajapintojen (API) kautta.

– Pohjoismaiset, ja etenkin suomalaiset, kuluttajat eivät tiedä paljoakaan Open Banking -palveluista tai ole niistä kiinnostuneita, sanoo Accenturen Pohjoismaiden pankkitoimialasta vastaava johtaja Satu Pulkkinen.

– Kuluttajat ovat huolestuneita tietosuojariskeistä, mutta osoittavat kuitenkin orastavaa kiinnostusta yksinkertaisia peruspankkipalveluita täydentäviä palveluita kohtaan. Tutkimuksemme mukaan kuluttajien tietoisuuden lisääntyminen tulevista muutoksista keskimäärin kaksinkertaistaa heidän kiinnostuksensa uusia palveluja kohtaan, eli palvelujen kysyntä voi kasvaa nopeastikin, Pulkkinen jatkaa.

Tutkimuksesta ilmeni, että keskimäärin vain 25 prosenttia kuluttajista Pohjoismaissa oli tietoisia tulevasta PSD2-direktiivistä Suomalaiset olivat kaikista kyselyyn osallistuneista Pohjoismaista vähiten tietoisia direktiivin vaikutuksista. Vain 12 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista esimerkiksi tiesi, että direktiivin voimaanastumisen jälkeen valtuutetuilla yrityksillä on mahdollista päästä käsiksi asiakkaiden pankkitilien saldo-, tili- ja maksutietoihin.

Yli 80 prosenttia pohjoismaisista vastaajista oli sitä mieltä, että tilitietojen jakaminen ja maksutapahtumien mahdollistaminen myös muiden palveluntarjoajien kautta on riskialtista.

Pohjoismaissa 60 prosenttia vastaajista arvioi, että esimerkiksi tekstiviestitunnistus olisi toimiva tapa vähentää turvallisuuteen liittyviä riskejä, ja 56 prosenttia toivoisi verkkopalvelua, jonka kautta he voisivat itse päättää, mitkä palvelut saavat oikeuden käyttää heidän tietojaan.

Hyödyllisimmiksi koettuja Open Bankingin mahdollistamia ominaisuuksia olivat Pohjoismaissa suositukset parhaista vaihtokursseista vieraalla valuutalla verkkokaupasta ostettaessa (42 % vastaajista) sekä reaaliaikainen luotonmyöntö verkkokauppaostoksille (39 % vastaajista).

Accenturen kyselytutkimus toteutettiin verkkokyselynä ja puheluhaastatteluin elokuussa 2018 ja siihen osallistui 4 066 vastaajaa Tanskasta, Suomesta, Norjasta ja Ruotsista. Kyselyssä selvitettiin vastaajien tietämystä Open Banking -ilmiöstä, heidän mielipiteitään ilmiön tarjoamista uusista vaihtoehdoista ja millaisia toimia he toivoisivat omalta pankiltaan Open Banking -ilmiöön liittyen. Vastaajat olivat pankkipalveluiden asiakkaita ja edustivat eri ikäluokkia ja tulotasoja.