– Venäjä käsittelee koko länsirajaansa yhtenäisenä Nato-rintamana. Se näkyi jo 2010 hyväksytyssä sotilasdoktriinissa, Krimin kaappauksessa, Ukrainan sisällissodassa ja Venäjän sotaharjoitusjoukkojen käskytyksessä. , valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka kirjottaa Etelä-Suomen Sanomien kolumnissaan.
Kirjoitus löytyy tästä Tarkan kotisivuilta. Hänen mukaansa sotilaallinen liittoutumattomuus ei suojaa yhtäkään Suomen Venäjän rajan 1[nbsp]300 kilometristä.
– Venäjän sotilassuunnittelussa sen Suomen-raja ei poikkea mitenkään Venäjän rajoista Nato-Latvian, Nato-Viron ja Nato-Norjan kanssa. Pyhälle Venäjälle sen länsirajan jokainen kilometri on vihollisrajaa, Tarkka toteaa.
Tarkan mielestä Nato tuntuu edustavan politiikan ja kansan enemmistölle ”ulkoista uhkaa” siinä missä Venäjä taas ”kotoisaa läheisyyttä”.
– Aseellisen konfliktin tilanteessa niiden edut Suomen suunnalla ovatkin vastakkaiset, mutta toisin kuin täällä vallitseva lapsenusko kauhistelee ja hempeilee.
Kriisitilanteessa Venäjän etu olisi Jukka Tarkan mukaan käyttää Etelä-Suomea Suomenlahdelle ja Baltiaan suuntautuvan sivustahyökkäyksen tukialueena. Hän arvioi, että Venäjä voisi tämän takia käyttää asevoimaa Suomea vastaan Baltian konfliktitilanteessa.
– Baltian puolustuksesta vastaavan Naton etu kriisitilanteessa on se, että Suomen itsenäinen puolustus pystyy pitämään hallussa koko valtioalueensa. Siksi Naton kannattaa tukea Suomen puolustusta ja hyväksyä se jäsenekseen.
