Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) kirjoittaa Nykypäivän kolumnissaan, miten globaalin talouden muutostrendit haastavat omistuksen lähtökohtia. Suomi nousi sotien jälkeen valtiojohtoisin keinoin ja valtio omistaa suhteellisen paljon yritysvarallisuutta.
– Olen liberaalina ekonomistina ollut vanhastaan sitä mieltä, että valtiovallan ei kannattaisi sotkeutua yritysten omistukseen. Tutkimustietokin kertoo, että yksityiset omistajat ovat taitavampia luomaan arvoa kuin valtiovalta, Juhana Vartiainen toteaa.
T&k-tukieurojen yhteys suomalaisten hyvinvointiin on hänen mukaansa kuitenkin entistä epäselvempi.
– Globaali digitalous perustuu ideoiden ja teknologian leviämiseen ja kansainvälisiin arvoketjuihin. Arvoketjuilla tarkoitetaan sitä, että useimmilla tuotantopanoksilla käydään myös kansainvälistä kauppaa, eikä kansainvälinen vaihdanta koske enää vain lopputuotteita. Siksi useimmat tuotantoketjun osaset voidaan ulkoistaa muualle. Suomalaiset yritykset voivat puolestaan myydä tuotantopanoksia arvoketjuihin, jotka palvelevat muualla valmistettavia lopputuotteita.
– Lisäksi globaalissa taloudessa on uusi ja aggressiivinen toimija, Kiina, joka pyrkii määrätietoisesti hankkimaan itselleen vanhojen rikkaiden maiden edistyneintä teknologiaa. Yksi keino ovat yritysostot, joihin kiinalaiset – usein valtiolliset – yritykset näyttävät olevan valmiita.
Niinpä suomalaisille yrityksille annettu tutkimuksen tukieuro ei välttämättä Vartiaisen mukaan palvelekaan suomalaisten hyvinvointia. T&k-tuen aikaansaama tuotanto saatetaan ulkoistaa, tai voi käydä niin, että suurikin suomalainen yritys tulee ostetuksi.
– Järkevä johtopäätös on, että elinkeinopolitiikan on pyrittävä luomaan houkuttelevia tutkimuksen ekosysteemejä – käytännössä yliopistokaupunkeja, joissa yritykset, tutkijat ja huippuosaajat perheineen viihtyvät, Juhana Vartiainen kirjoittaa.
– Vaikka ideat ja niiden kaupalliset sovellutukset voidaan ostaa muualle, pärjäämme varmasti, jos Suomi on hyvä paikka osaajille, jotka ideoita tuottavat. Se edellyttää, että kaupungit ovat viihtyisiä ja että niissä on korkeatasoisia yliopistoja ja siksikin kaupunkien kasvu on parasta mitä Suomelle voi tapahtua.
Hän siteeraa ekonomisti Richard Baldwinia: kaupungit ovat 21. vuosisadan tehtaita.
– Meillä ei ole Ruotsin Wallenbergien kaltaisia suuria strategisesti ajattelevia omistajaryppäitä. Siksi työ- ja elinkeinoministeriön olisi yhdessä elinkeinoelämän kanssa mietittävä, miten avainomistus säilytetään – ilman, että kuitenkaan turvautuisimme valtionomistukseen, jota emme monestakaan syystä halua kasvattaa.
