Keskustan Juha Sipilä. LEHTIKUVA/EMMI KORHONEN

Juha Sipilä torjuu IS:ssa jakeluvelvoitteen kiristämisen

Ex-pääministerin mukaan jakeluvelvoitteen kiristäminen päästövähennyskeinona päätyy kuluttajan maksettavaksi.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

– Hakisin siihen vaihtoehtoisia tapoja, tällä tavoin se päätyy mittarille kuluttajan maksettavaksi, siinä ei ole muuta tietä, eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtajan Juha Sipilä (kesk.) sanoo Ilta-Sanomille.

Jakeluvelvoite on voimassa olevan lain mukaan 18 prosenttia. Jakeluvelvoitelain avulla edistetään uusiutuvien polttoaineiden käyttöä moottoribensiinin, dieselöljyn ja maakaasun korvaamiseksi liikenteessä.

Sipilän hallitus päätti biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen kiristämisestä asteittain 30 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. Nyt Sanna Marinin (sd.) hallituksen pöydällä on jakeluvelvoitteen kiristäminen 34 prosenttiin.

Työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön ja ympäristöministeriön toimeksiannosta teetetyssä selvityksessä arvioitiin, että nykyinen 30 prosentin jakeluvelvoitetaso nostaa dieselin pumppuhintoja 12–22 senttiä litralta vuosikymmenen loppuun mennessä. Jakeluvelvoitteen kiristäminen 34:ään prosenttiin nostaisi selvityksen mukaan dieselin hintaa vielä 5–10 senttiä litralta.

Keskustajohtoisen hallituksen viime kaudella tekemä päätös jakeluvelvoitteesta nostaa joka tapauksessa pumppuhintoja. Sipilä pitää yhä aikaisempaa päätöstä perusteltuna.

– Niin, kyllä nämä päästövähennykset maksavatkin, se on selvä asia. Meillä löytyy bioöljyjä ja mäntyöljyjä, paistinrasvoja ja biojätettä, ilman muuta ne kannattaa ottaa siihen käyttöön, mutta siinä on joku raja. Mielestäni raja ylitetään, jos sekoitevelvoite nostetaan 34:ään, Sipilä sanoo IS:lle.

Sipilä esittää vaihtoehtona jakeluvelvoitteen lisäkiristyksille.

– Kun puhutaan maatalouden päästöistä, niin turvepeltojen osuudeksi on arvioitu kahdeksan miljoonaa tonnia. Väitän, että tehokkaampaa kuin sekoitevelvoitteen kasvattaminen olisi se, että öljy-yhtiö voisi kompensoida sen sillä tavalla, että viljelijä sitoo omassa pellossaan saman määrän hiiltä. Se on yksi esimerkki, miten liikenteen päästöjä voisi kompensoida maankäyttösektorin puolella.

Öljy-yhtiö siis maksaisi viljelijälle siitä, että esimerkiksi pohjaveden pintaa nostamalla estettäisiin hiilen pääseminen ilmakehään.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)