Pääministeri ja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä määrittelee Suomen tavoittelemaksi EU-linjaksi linjan, jossa EU ”voi kehittyä yhtenäisenä, entistä tehokkaampana, olennaiseen keskittyvänä yhteisönä”.
– Ajamastamme keskitien etenemisestä ei tullut vain Suomen, vaan koko Euroopan yhteinen linja, Juha Sipilä totesi pääministerin ilmoituksessa eduskunnalle ajankohtaisista EU-asioista.
Sipilä määritteli Suomen keskitien linjan kuuden asiakokonaisuuden kautta.
Sipilän mukaan Euroopan unionin yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on muotoutumassa Suomen ja Ranskan määrittelemän linjan perustalle.
– Tapasin kesällä 2016 Ranskan presidentti [François] Hollanden. Yhdessä annoimme lausuman siitä, miten EU:n puolustuspolitiikkaa on kehitettävä, Sipilä kertoi.
Hänen mukaansa EU:n puolustuspolitiikka on sen jälkeen edennyt nopeasti ”siltä pohjalta, jonka yhdessä Ranskan kanssa loimme”.
Sipilän mukaan yhteisen puolustuspolitiikan tavoitteena on tehdä EU:sta uskottava toimija, joka pystyy yhdessä varautumaan turvallisuuden ylläpitämiseen. Hän muistutti, että Suomi on ensimmäisten joukossa mukana puolustuksen pysyvässä rakenteellisessa yhteistyössä. Suomen aloitteesta siihen saatiin mukaan selvä kirjaus Lissabonin sopimuksen avunantolausekkeesta.
Toisena kohtana Sipilä mainitsi vakautta luovan maahanmuuttopolitiikan. Suomen tavoitteena on hallitua muuttoliikettä pakolaisten uudelleensijoittamisen ja kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta. Siihen liittyen Suomen tavoitteena on lisätä uudelleensijoittamista pakolaisleiriltä, tehostaa ulkorajavalvontaa, tehdä päätökset ”solidaarisuudesta poikkeustilanteissa” etukäteen, ja tehostaa palautuksia luomalla EU:n yhteinen turvallisten maiden luettelo.
Markkinakurin EMU
Suomi tavoittelee Sipilän mukaan markkinakuriin perustuvaa talous- ja rahaliittoa eli EMU:a. Sipilän mukaan Suomi vastustaa yhteisvastuuta, euroalueen budjettia, valtiovarainministeriä ja yhteistä työttömyysvakuutusta EMU:ssa. Sen sijaan Suomi kannattaa euromaiden puheenjohtajan aseman vahvistamista ja omaa momenttia euromaille EU:n rahoituskehykseen.
Suomi kannattaa pankkiunionin loppuunsaattamista, mutta talletussuojaa vain sillä edellytyksellä, että pankkiunionin riskejä vähennetään.
– Markkinakuri on terveen talouspolitiikan paras vahti. Jotta markkinakuriin perustava ratkaisu olisi uskottava, valtion lainojen hinnoittelussa pitää näkyä harjoitetun talouspolitiikan aiheuttamat riskit, Sipilä sanoi.
Tätä varten Suomen mielestä euromaiden velkajärjestelyt pitää mahdollistaa. Euroopan vakausmekanismi EVM voidaan muuttaa Sipilän mukaan eurooppalaiseksi valuuttarahastoksi.
Neljäs kohta Suomen linjassa on kunnianhimoinen ilmastopolitiikka.
– Unionin on päästävä eroon fossiilisista polttoaineista ja unionin on kyettävä hyödyntämään kestävällä tavalla uusiutuvan energian lähteitä, Sipilä sanoi.
Viidentenä kohtana Sipilä mainitsi avoimen kauppapolitiikan ja vapaakaupan puolustamisen.
– Vapaakauppaneuvottelut on saatava kunnialla päätökseen ja on pyrittävä löytämään uusia kauppakumppaneita. Jos, niin kuin nyt näyttää, Yhdysvallat haluaa luopua vapaakaupan edistäjän roolistaan, EU:n on otettava myös tässä asiassa johtajan rooli, Sipilä sanoi.
Kuudentena Sipilä mainitsi EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehittämisen. Se tarkoittaa, että halutaan selvittää, miten sosiaalikysymykset voitaisiin ottaa laajemmin huomioon EU-päätöksenteossa.
– Hallitus toimii aktiivisesti ja aloitteellisesti EU-politiikassa. Olemme vaikuttamisen eturintamassa, Sipilä kiteytti.
