Euroopan sotahistorian dosentti Markku Salomaa kirjoittaa Nykypäivä-lehden Näkökulmassa otsikolla Suora diili. Hänen lähtökohtansa on, että nykyisen aseteknologian ansiosta avunantajan ja avunsaajan geopoliittisella sijainnilla ei ole merkitystä.
– Periaatteessa sopimuskumppaneita voi valita yksittäisten maitten tai Naton väliltä. Jos nimittäin Nato-ratkaisu on liian hidas ja omalla tavallaan vaikea, on toinen nopeampi ratkaisu. Se on suora puolustussopimus Yhdysvaltain kanssa, Markku Salomaa ehdottaa.
– Ei tarvitsisi kuin laajentaa vuosi sitten (7.10.2016) allekirjoitettu puolustusyhteistyön aiesopimus oikeaksi puolustussopimukseksi.
Salomaan mukaan Suomella ja Yhdysvalloilla on pitkä erityissuhde, joka on syntynyt suomalaisten siirtolaisuudesta ja Suomen sotienaikaisesta avustamisesta.
– Suomen suhdetta Yhdysvaltoihin ei ole arvosteltu sen jälkeen, kun Varsovanliitto ja Euroopan äärivasemmisto romahtivat. Tilanne on alkanut kuitenkin uudestaan muistuttaa kylmän sodan alkuvaihetta, kun idän ja lännen välit jäähtyivät ja kiristyivät. Suomella on periaatejulistukset Yhdysvaltain kanssa materiaaliyhteistyöstä ja puolustusyhteistyöstä sekä näille toimenpidesuunnitelma. Suomen ongelmana on edelleen oman puolustuksen kestävyyden heikkous, hän kirjoittaa.
– Suomen etujen mukaista olisi noudattaa samaa esikuvaa kuin monet muutkin valtiot ja solmia tältä pohjalta puolustussopimus, joka sisältää oikeudellisesti sitovan puolustusvelvoitteen eli turvallisuustakuun. Puolustusta ei voi kukaan pitää uhkana, ei myöskään puolustuksellisia asejärjestelmiä, vaikka ne olisivat liittolaisen järjestelmiä.
Sopimus olisi Markku Salomaan mukaan ”kaikkein kustannustehokkain puolustuksen paasikiviläinen selkänoja”.
– Yhdysvallat on ainoa globaali turvallisuuden tuottaja, jolla on kyky ja kapasiteetti avun antamiseen geopoliittisesta kohteesta riippumatta.
