Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoo, että hän olisi halunnut tehdä tiukemman budjetin kuin hallitus torstaina päätyi tekemään. Hänen mielestään nousukauden pitäisi näkyä julkisessa taloudessa selvemmin.
– Nyt ei ehkä ihan livetty, mutta täytyy myöntää, että jos yksin olisin budjettia tehnyt, olisi tiputettu määrärahatasoja enemmän, Mykkänen sanoo.
Pitkällä aikavälillä Suomi pyrkii ainakin periaatteessa noudattamaan keynesiläistä finanssipolitiikkaa, mikä tarkoittaa, että laskukaudella lisätään julkisia menoja ja nousukaudella vähennetään. Mykkäsen mukaan Suomi ei aina toimi näin.
– Yleensähän Suomessa suurimmat virheet on tehty nousukauden lopussa, kuten 1980-luvulla tai 10 vuotta sitten ennen finanssikriisiä.
Nytkin Suomella on hänen mielestään ”mahdollisuus tehdä isoja virheitä”. Talous kasvaa tänä vuonna lähes kolme prosenttia ja ensi vuonna kaksi. Suomi elää noususuhdannetta ja talous liikkuu todennäköisesti lähellä korkeasuhdannetta, siis korkeinta kasvulukua, jonka jälkeen talous kääntyy laskuun. Valtio velkaantuu silti edelleen.
– Otamme edelleen 2,8 miljardia euroa velkaa valtiolle, vaikka ollaan aika lähellä korkeasuhdannetta, on se aika hurjaa, Mykkänen toteaa.
Hänen mukaansa hallituksen tilanne on vaikea, koska sekä sinisen tulevaisuuden että keskustan kannatusluvut ovat matalalla. Molempien puolueiden eduskuntaryhmät saattavat ensi vuonna vaatia lisää menoja kannatuksen nostamiseksi.
– Jos ensi vuosi on poliittisesti myrskyisä, käykö niin, että mopo karkaa käsistä ja aletaan tehdä vaalibudjetteja, Mykkänen pohtii.
Hän puhui perjantaina ajatuspaja Liberan budjettipaneelissa.
Samassa tilaisuudessa VATT:n tutkimusjohtaja Essi Eerola kaipasi yleistä pohdintaa siitä, mitä julkisen sektorin ylipäänsä pitää tehdä. Hänen mielestään julkinen sektori ei saa elää liikaa suhdanteiden mukana, vaan sen täytyy pysytellä jokseenkin samankokoisena koko ajan.
– Julkisen sektorin tehtävä on tuottaa hyvinvointia, sen tehtävä ei ole työllistää, Eerola toteaa.
Hänen mielestään Suomen tulisi perata ainakin aluepolitiikka, yliopistojen sijainti, maataloustuet ja kuljetustuet ja katsoa, löytyykö sieltä leikattavaa.
– Se on vyyhti josta tulisi keskustella. Ongelma on, että isoissa muutoksissa tulee häviäjiä.
Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen, joka on vaatinut valtion tehtävien merkittävää leikkaamista, kannatti Eerolan ajatuksia.
– Suomessa on hinku pitää julkinen sektori mahdollisimman isona, ja heti kun kirstun pohjalla on yksikin kolikko, se pitää käyttää, Pursiainen toteaa.
Hän on pettynyt hallituksen budjettiesitykseen. Hänen mielestään hallitus ei tehnyt mitään merkittävää, vain ”mitättömiä asioita”. Pursiainen ei usko suuriin uudistuksiin tällä hallituskaudella.
– Se juna meni jo.
