Venäjän asevoimien viimeaikainen uhittelu Ukrainan rajan tuntumassa on brittiläisen turvallisuuspolitiikan tutkijan ja entisen diplomaatin Nigel Gould-Daviesin mukaan heikentänyt entisestään Kremlin suhteita länteen ja samalla vahvistanut transatlanttisen liittokunnan päättäväisyyttä.
Joukkojen keskitykset ovat hänen mukaansa vain osa laajempaa tapahtumaketjua, johon kuuluvat myös Venäjän tiedustelupalvelujen vihamieliset toimet lännessä, myrkytysyrityksen kohteeksi joutuneen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin vangitseminen ja turvallisuuspalvelu FSB:n väitteet lännen tukemasta salaliitosta Valko-Venäjän diktaattorin Aljaksandr Lukašenkan syrjäyttämiseksi.
– Suhteet ovat nyt jännittyneimmillään ja epäluuloisimmillaan neljään vuosikymmeneen, Venäjään ja Euraasiaan erikoistunut tohtori Gould-Davies arvioi International Institute for Strategic Studies -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Huonoja uutisia Moskovaan
Ukrainan rajan läheisyydessä toteuttamallaan sotilaallisella voimannäytöllä presidentti Vladimir Putin näyttää Gould-Daviesin mielestä hävinneen enemmän kuin voittaneen. Venäläisjoukot saivat toki harjoiteltua laajamittaista mobilisaatiota ja varastoitua kalustoaan rajan tuntumaan, mutta diplomaattinen hinta muodostui todennäköisesti ennakoitua kovemmaksi USA:n, läntisen Euroopan ja jopa Turkin tuomittua selväsanaisesti Venäjän toimet.
Ikävä yllätys Putinille saattoi Gould-Daviesin mukaan olla myös se, että presidentti Joe Bidenin hallinto osoitti valmiutensa käyttää talouspakotteita hyvinkin strategisesti ja kurinalaisesti. Vaikka Venäjä vähättelee niiden vaikutusta, tosiasia on, että juuri taloudellisessa keinoarsenaalissa Yhdysvalloilla on huomattava ylivoima.
– Julistamalla kansallisen hätätilan vastauksena Venäjän muodostamaan ”epätavalliseen ja merkittävään uhkaan” Bidenin hallinto viestitti, että se ei vain rankaise menneistä teoista, vaan aikoo torjua tulevat uhkaamalla entistäkin ankarammilla vastatoimilla, hän sanoo.
Vaikka Putinin todelliset aikeet tietää vain hän itse, joukkojen keskityksestä annetut ristiriitaiset selitykset viittaavat Gould-Daviesin mielestä eskalaation valmisteluun, josta Venäjä kuitenkin lopulta – syystä tai toisesta – peräytyi.
– Nämä jännitteisten ja tapahtumarikkaiden viikkojen jälkeen Venäjän ja lännen suhteet ovat entistä vihamielisemmät, transatlanttiset näkökannat yhtenäisemmät ja Yhdysvaltojen taloudellinen painostusvoima hiotumpi ja näkyvämpi. Mikään näistä asioista ei ole Putinin kannalta tervetullut, hän toteaa.
