Jari Lindström. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Jari Lindström: Pienyrityksen vaikea selviytyä työntekijän rikkeistä

Työministerin mukaan työnantajan henkilöstömäärä pitää huomioida työntekijästä johtuvaa irtisanomista arvioitaessa.

Hallitus antoi esityksen työsopimuslain henkilöperusteista irtisanomista koskevan pykälän muuttamisesta 8.11.2018. Lakimuutoksella huomioitaisiin pienen työnantajan heikommat mahdollisuudet kantaa seuraukset yksittäisen työntekijän rikkoessa tai laiminlyödessä työsuhteesta johtuvia velvoitteitaan.

– Irtisanomisperusteen arviointi on aina erilaisten seikkojen kokonaisarviointia. Jatkossa työntekijän rikettä tai laiminlyönnin painavuutta arvioitaessa olisi otettava nykyistä enemmän huomioon työnantajan henkilöstömäärä, totesi työministeri Jari Lindström (sin.) tiedotustilaisuudessa torstaina.

Hallituksen esityksen tavoitteena on madaltaa työllistämiskynnystä pienissä yrityksissä. Nykyisten työsuhdeturvaa koskevien säännösten on arvioitu nostaneen työllistämiskynnystä erityisesti pienissä yrityksissä.

Mielivaltaiset irtisanomiset kielletty

Kuten nykyisin, irtisanomisen perusteena tulisi olla asiallinen ja painava syy.

Irtisanomisperusteena voitaisiin pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään.

Mielivaltaiset irtisanomiset eivät jatkossakaan olisi sallittuja. Lakiin sisältyvää kiellettyjen irtisanomisperusteiden luetteloa sovellettaisiin yhä kaikenkokoisissa yrityksissä.

Työntekijää olisi edelleen varoitettava ennen irtisanomista ja annettava mahdollisuus korjata menettelynsä. Irtisanominen edellyttäisi siis työntekijän toistuvaa moitittavaa menettelyä.

Kevennys karensseihin

Hallitus esittää lisäksi, että työttömyysturvan korvauksetonta määräaikaa eli ns. karenssia lyhennetään 60 päivään, jos työnantaja päättää työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä. Nykyisin työnhakijalle asetetaan näissä tilanteissa 90 päivän korvaukseton määräaika.

Kuten nykyisin, korvauksetonta määräaikaa ei aseteta, jos työsuhteen päättyminen johtuu muusta kuin työnhakijan moitittavana pidettävästä menettelystä.

Hallitus kutsui 26. lokakuuta työmarkkinajärjestöt käymään läpi hallituksen esityksen perusteluja kolmikantaisesti yhdessä työ- ja elinkeinonomisteriön virkamiesten kanssa.

Yhteisymmärrys perusteluiden sisällöstä saavutettiin tässä epävirallisessa työryhmässä työ- ja elinkeinoministeriön sekä järjestöjen edustajien välillä 5. marraskuuta.

Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2019.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt