Suomessa ollaan huolissaan ilmastonmuutoksesta. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta on vuonna 2018 tehnyt raportin ”Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta”. Kyselyssä suurimmaksi huolenaiheeksi nousi ilmastonmuutos, josta on huolissaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta. Lähes yhtä paljon huolta aiheutti kansainvälinen terrorismi ja pakolaistilanne, mutta puhutaan nyt tästä ilmastonmuutoksesta.
Näin vaalien alla ilmastonmuutos on ollut paljon esillä sekä mediassa, ehdokkaiden puheissa että vaalikoneissa. Oli sitten asiasta mitä mieltä tahansa, todennäköisesti kaikki voivat myöntää, ettei huoli ilmastonmuutoksesta ole täysin tuulesta temmattu. Mielipiteet keinoista ilmastomuutoksen ratkaisemiseksi sitten taas vaihtelevat paljonkin.
Vaalipaneeleista ja -keskusteluista olen huomannut, että vasemmistopuolueet haluavat kunnianhimoisia tavoitteita, jotka ovat osin epärealistisia ja niiden vaikutuskykykin on kyseenalainen. Esimerkiksi uusien polttomoottoriautojen kieltäminen ja vaihtaminen sähköautoihin ei ilmeisesti vaikuttaisi juurikaan päästöihin. Euroopan autoteollisuuden etujärjestön toimitusjohtaja Roberto Vavassorin mukaan kaikkien Euroopan autojen muuttaminen sähköautoiksi (sähkön fossiilisilla polttoaineilla tuottaminen huomioiden) laskisi globaaleja CO2-päästöjä vain 0,4 prosenttia.
Sähköautojen akkuihin tarvitaan runsaasti malmia (esimerkiksi nikkeliä, litiumia ja kobolttia), ja niiden louhinta ja kuljetus tuottaa päästöjä. Myös malmin jatkojalostus tuottaa päästöjä. Sähköautolla menee noin 10 vuotta päästä edes samalle tasolle polttomoottoriauton päästöjen kanssa. Sähköauton valmistus tuottaa noin 74 prosenttia enemmän hiilidioksidipäästöjä tavanomaiseen autoon verrattuna. Lisäksi sähköautoilla on lyhyet toimintamatkat, ja toimintamatkan pidentämiseen vaadittava akkutehon kasvattaminen aiheuttaa lisää hiilidioksidipäästöjä. Matalapäästöiset dieselautot toimivat siis vielä toistaiseksi ympäristöystävällisempinä kuin sähköautot.
Mitä muuta voisimme päästöjen suhteen tehdä kieltojen ja rajoitusten sijaan? Voimme esimerkiksi lisätä ydinvoimaa, jonka hiilidioksidipäästöt ovat matalia. Vuonna 2018 ydinvoima tuotti noin 32 prosenttia Suomen sähköntuotannosta. Kotimaisen energian osuus energiantuotannosta oli noin puolet. Lisäämällä ydinvoiman käyttöä Suomessa lisäisimme vähäpäästöisen/päästöttömän energian tuotantoa ja lisäksi parantaisimme Suomen omavaraisuutta energiantuotannossa.
Suomen päästöt ovat kuitenkin maailman mittapuulla vielä pieniä: Suomen osuus maailman päästöistä on noin promillen luokkaa. Silti olemme onnistuneet vähentämään päästöjämme. Mistä tämä kertoo? Se kertoo suomalaisesta osaamisesta ja huipputeknologiasta.
Teknologiaviennin tulisikin olla seuraava Suomen Nokia. Puhumme täysin turhaan hiilineutraaleista suomalaisista kaupungeista tai autottomasta pääkaupunkiseudusta, kun oikeasti meidän pitäisi puhua siitä, miten voisimme parhaalla mahdollisella tavalla tukea ja edistää vientiämme myös ympäristöystävällisissä ratkaisuissa. Esimerkiksi otan ABB:n, jonka kehittämä suomalainen Azipod-ruoripotkurijärjestelmä säästää laivojen polttoainekustannuksia jopa 5-25 prosenttia. Käytännössä siis siksi, että ohjausjärjestelmä on mahdollisimman toimiva ja tehokas. Aikaa, rahaa ja ilmastoa säästyy.
Suomalaisella teknologialla voidaan saada aikaan merkittäviä globaaleja päästövähennyksiä siellä, missä iso osa päästöistäkin syntyy – Suomen rajojen ulkopuolella. Puhumme ilmastokeskustelussa aivan liian vähän teknologian tuomista mahdollisuuksista.
Luottaisin siis päästöjen vähentämisessä markkinalähtöiseen toimintaan ja teknologian kehitykseen. Ympäristötietoisuuden kasvaessa esimerkiksi autonvalmistajilla on paine kehittää uusia, ympäristöystävällisiä autoilun muotoja. Sähköautokaan ei ole syntynyt kieltojen seurauksena – autoteollisuus on kehittänyt sähköautoja jatkuvasti, markkinat ovat ohjanneet toimintaa ja sähköautojen suosio on kasvanut. Tähän voisi asettaa vertauksen: eihän tietosanakirjojakaan aikanaan kielletty internetin käytön laajentamiseksi.
