– Suomi on mukana Pariisin ilmastosopimuksessa ja Sininen tulevaisuus on puolueena valmis Suomen päästöjen vähentämiseen. Samaan hengenvetoon on sanottava, että ilmastonmuutoksella pelottelu on helposti raakaa vallankäyttöä. Siniset eivät hyväksy ilmastohysteriaa, sanoo Simon Elo.
– Ilmasto on tärkeä, mutta suomalaisia jurppii punavihreiden moralisointi, holhous ja hullunkuriset vaatimukset, hän jatkaa.
Elo ihmettelee muun muassa Helsingin Sanomien ilmastonmuutoksen torjuntaan ehdottamia vinkkejä.
– Voimme kuulemma vähentää päästöjä lentämällä Thaimaahan vain joka toinen vuosi. En ole käynyt koskaan Thaimaassa lomamatkalla. Sekin on nyt sitten ilmastoteko. Näillä kohti ihmiskunnan pelastusta, veistelee Elo.
Siniset katsoo, että kyse on siitä kuka maksaa ja kuka hyötyy. Ilmastonmuutokseen liittyvissä kysymyksissä on käynnissä rahan uusjako.
– Jos edetään väärällä tavalla, niin ilmastotekojen maksaja on haja-asutusalueella tai pienemmässä kaupungissa asuva, polttomoottoriautolla ajava vähäpäästöinen Virtanen. Ja voittaja olisi punavihreiden mallissa kantakaupungissa Kallion ratikkakiskoilla kolisteleva viiksihipsteri, joka lentää kaukomaille joka vuosi, saisi ilmaisen joukkoliikenteen ja ei käytä polttomoottoriautoa. Oli se sitten kielletty tai ei, sanoo Elo.
Sininen tulevaisuus esittää myös ensi hallituskaudelle autoilun kustannuksien keventämistä esimerkiksi autoveron vaiheittaisella poistamisella.
– Seuraava hallitus voi valita joko tutkittuun tietoon perustuvan realistisen tai tunnepohjaiseen pelotteluun perustuvan ilmastopolitiikan. Tästä on puhuttava näissä eduskuntavaaleissa, Elo sanoo.
Tiekartta sisäisen turvallisuuden parantamiseksi
Sinisten puheenjohtaja Sampo Terho esitti eduskuntaryhmän Tammikokouksen linjapuheessaan, että hallitus laatii vielä tällä vaalikaudella sisäisen turvallisuuden tiekartan, joka pyrkii korjaamaan julkisuudessakin esillä olleita sisäisen turvallisuuden vakavia resurssipuutteita.
– Aiemmat hallitukset ovat laiminlyöneet Suomen turvallisuuden ylläpitämisen. Poliiseja on koulutettu aiemmilla vaalikausilla liian vähän. Siksi tämän hallituksen toimet poliisien määrän lisäämiseksi ovat olleet askelia oikeaan suuntaan, mutta poliisireserviä ei yksinkertaisesti ole. Siksi tarvitaan tiekartta, jossa selvitetään, missä puutteet ovat suurimmillaan. Julkisuudessa esillä ollut Itä-Uudenmaan tilanne, jossa suuria määriä rikoksia jää resurssipulan takia tutkimatta vaarantaa kansanturvallisuuden eikä sovi suomalaiseen oikeustajuun, Terho sanoi.
Poliisien määrää on lisätty tällä hallituskaudella, mutta aiempien hallitusten laiminlyöntien takia poliiseja on koulutettu liian vähän. Siksi poliisien määrän lisääminen ei tapahdu kertarysäyksellä, vaan vaatii suunnitelmallisen ohjelman, johon liittyy myös poliisien koulutus.
– Sen sijaan, että käydään huutokauppaa siitä, kuinka monta poliisia tarvitaan, tarvitsemme tiekartan, jossa selvitetään, millä alueilla poliisipula on pahin. On selvää, että lisää poliiseja tarvitaan kaupunkikeskusten ulkopuolelle, mutta tarpeita on varmasti myös tiettyjen rikoslajien tutkinnassa, Terho linjaa.
Hänen mukaansa poliisin resurssien lisäksi sisäinen turvallisuus vaatii myös toimivan Rajavartiolaitoksen. Suomalaisilla on tuoreessa muistissa vuoden 2015 maahanmuuttovyöry. Varmuutta siitä, että nykyresursseilla uudesta maahanmuuttajien aallosta selvitään ei ole, Terho huomauttaa.
– Jos sisäinen turvallisuus ja kansalaisten turvallisuuden tunne ei ole kunnossa, yhteiskunta ei kestä, Sampo Terho toteaa.
