Futsalia eli salijalkapalloa harrastanut 28-vuotias mies kertoo Iltalehden haastattelussa, kuinka hän huijasi itsensä pois lääkärin vastaanotolta aivovamman saamisen jälkeen kuusi vuotta sitten.
Tuolloin kukaan ei vielä tiennyt hänen saaneen aivovamman. Futsal-pelissä maalivahtina toiminut mies oli saanut pelaajalta potkun suoraan otsaan. Potkun seurauksena hän jäi makaamaan tajuttomana ja hänet vietiin ambulanssilla sairaalaan.
– Lääkäri käänteli ja väänteli päätä, näitä naurettavia perusjuttuja. Sitten hän määräsi minut pariksi tunniksi odotustilaan istumaan ja kehotti muistamaan sanan hirvi.
Kyseessä oli testisana. Mies halusi varmistaa poispääsynsä päivystyksestä ja pyysi mukana ollutta kaveriaan tarvittaessa kuiskaamaan sanan, jos hän ei itse sitä muistaisi.
Kun lääkäri saapui parin tunnin kuluttua, mies ei muistanut sanaa. Kaveri kuiskasi sanan, ja mies passitettiin kotiin ohjelappusten kera. Hän palasi pelaamaan futsalia vielä samana päivänä.
Ongelmat eivät kuitenkaan olleet ohi. Seuraavalla viikolla alkoi ilmaantua selittämättömiä päänsärkykohtauksia ja masentuneisuutta.
Mies jatkoi jalkapallon ja futsalin pelaamista, missä iskuja tuli lisää. Hän havahtui siihen, että pelit eivät kulkeneet enää yhtä hyvin kuin ennen.
Lopulta vuonna 2017 mies päätyi neurologin vastaanotolle, sillä hän oli pyörtynyt kesken tiskauksen. MRI-kuvaus paljasti vasemmassa aivoetulohkossa pistemäisen, vuodon jälkitilaan sopivan löydöksen, jossa ei ollut tuoreita muutoksia.
– Diagnoosi oli helpotus ja järkytys.
Aivovamma on vaikuttanut merkittävästi elämään. Diagnoosin myötä esimerkiksi valtaosa kavereista on lopettanut yhteydenpidon. Myös parisuhteen aloittaminen ja etenkin sen ylläpitäminen on aivovamman vuoksi hänen mukaansa haasteellista.
– Ensin sanotaan, ettei vamma haittaa ja blaa-blaa-blaa, mutta kun myöhemmin käydään keskustelua suhteen tilasta, kerrotaan, että ehkä se sittenkin on vähän haitannut, mies sanoo IL:lle.
Haastattelussa mies kertoo monet kerrat miettineensä, olisiko kaikki nyt toisin, jos hän ei olisi huijannut lääkäriä vastaanotolla 2015.
– Olisiko sitten kuvattu tai tehty tarkempia testejä? Se olisi voinut muuttaa kaiken, hän pohtii IL:lle.
