Oulun yliopiston arkeologian tutkimuksissa on selvitetty, että 1600-luvun alussa Kemin kirkkoherrana toiminut Nikolaus Rungius oli hyväosainen, jolla oli raskaan ruokavalion aiheuttamia sairauksia.
Tulosten mukaan Rungius kärsi ylipainosta ja luuston liikakasvusta. Uusien löydösten perusteella kirkkoherralla oli myös gynekomastia eli rintakudoksen liikakasvua. Tilalla tarkoitetaan miehillä esiintyvää, yleensä hyvälaatuista rintakudoksen liikakasvua, joka joskus yhdistyy myös huomattavaan ylipainoon.
Rungiuksen terveyttä ja ruokavaliota on selvittänyt arkeologi Tiina Väre.
Rungiuksen aikana sää verotti usein satoja. Tavallisten ihmisten ruokavalio ei ollut yltäkylläistä, mutta Väreen mukaan ylimystöön kuuluva pappismies Rungius oli hyvässä ruuassa. Hänellä oli tuon ajan ihanteen mukainen vatsakumpu. Hänen on arveltu olleen yhteisönsä korkealle arvostama, ylipainoinen, raskasta ravintoa nauttinut iäkäs mies.
– Tutkimuksissa Rungiuksen selkärangasta löytyi diffuusin idiopaattisen skeletaalisen hyperostoosin eli tuntemattomasta syystä aiheutunut luuston liikakasvun aiheuttama tila. Sitä esiintyy vanhenevilla miehillä, joilla on raskas ruokavalio, Väre kertoo.
Hän löysi myös viitteitä, että Rungius olisi kärsinyt myös tuberkuloosista.
Tutkimusmenetelminä Väre on käyttänyt tietokonetomografiaa ja stabiili-isotooppianalyysiä. Yhteistyötä Väre on tehnyt Oulun yliopiston anatomian ja solubiologian tutkijoiden kanssa. Yhteistyökumppanina on toiminut myös paleopatologi Francesco Galassi.
Tiina Väreen mukaan tautihistorian tutkiminen auttaa ymmärtämään sairauksien sukupuuta, mikä tukee nykylääketiedettä. Muumioiden avulla lisätään myös ymmärrystä ihmisten arkikokemuksista.
Kirkkoherra Rungius on monialaiselle tutkimukselle tärkeä lähde: hänen jäänteitään on tutkittu jo 1970-luvulla, mutta varsinaisia tutkimusraportteja ei ole aiemmin julkaistu. Kirkkoherran rinnoissa tavattuja molemminpuolisia, naisten rintarauhasia muistuttavia kalkkeumia käsittelevä Väreen artikkeli on ensimmäinen kirjallinen raportti muumioituneissa jäänteissä havaitusta gynekomastiasta.
Suomessa tiedetään kirkkojen alla olevan Rungiuksen lisäksi muitakin muumioituneita vainajia. Euroopassa muumiotutkimus on laajaa, ja muualla maailmassa egyptiläismuumioiden lisäksi tutkijoilla on mielenkiintoa myös tuoreempiin tapauksiin.
