Tuoreen tutkimuksen mukaan Pfizerin ja BioNTechin kehittämä mRNA-koronavirusrokote toimii myös Britanniasta ja Etelä-Afrikasta maailmalle levinneitä virusmuunnoksia vastaan.
Erityisesti Etelä-Afrikan variantin on pelätty väistävän aiemmasta infektiosta ja tietyistä rokotteista syntyviä vasta-aineita. Maan hallitus päätti keskeyttää AstraZenecan vektorirokotteen jakelun, sillä sen arvioitiin estävän vain heikosti lieviä ja keskivaikeita tautitapauksia.
Oxfordin yliopiston tutkijoiden mukaan Pfizerin rokotteesta syntyvät vasta-aineet tunnistavat myös virusmuunnokset ja neutraloivat niitä, vaikka vaikutus on hieman heikompi kuin alkuperäistä viruskantaa vastaan.
Suomessa on vahvistettu tähän mennessä yhteensä 243 muuntuneen koronaviruksen aiheuttamaa tautitapausta, joista 225 on ollut Britannian B.1.1.7-muunnosta.
Guardian-lehden mukaan Pfizer oli kokeillut rokotteensa tehoa varianttien osiin jo aiemmin. Uudessa tutkimuksessa sen vaikutusta testattiin ensimmäistä kertaa laboratoriossa kokonaisia viruspartikkeleita vastaan.
Suojavaikutus sekä Britannian että Etelä-Afrikan muunnoksia vastaan arvioidaan 90-prosenttiseksi kahden rokotuskerran jälkeen. Yksi rokotuskerta antoi kohtuullista suojaa alkuperäiseltä virukselta, heikompaa suojaa Britannian muunnosta vastaan, mutta ei neutraloinut Etelä-Afrikan muunnosta.
Jo yhden annoksen havaittiin silti tuottavan vahvan T-soluvasteen, joka voi suojata vakavalta taudinkuvalta.
– Se ei välttämättä suojaa infektiolta, mutta kehon immuunijärjestelmän vaste on hyvin todennäköisesti aiempaa parempi. Toinen annos tuottaa tämän vuoksi runsaasti vasta-aineita, sillä T-solut ovat jo valmiina reagoimaan, virustutkija William James toteaa.
