Yhdysvaltain entinen Nato-suurlähettiläs Kurt Volker kehottaa läntistä puolustusliittoa perusteellisiin uudistuksiin. Hän vertaa Natoa uinuvaan jättiläiseen, jonka on herättävä koronaviruspandemian jälkeiseen todellisuuteen ennen kuin on liian myöhäistä.
– Kiina, Venäjä ja vähäisemmät autoritaariset valtiot ovat terveydellisen hätätilan varjolla kiristäneet kontrollia kotimaassa ja toimineet entistä aggressiivisemmin ulkomailla, Volker sanoo Center for European Policy Analysis -ajatushautomon (CEPA) tuoreessa artikkelissa.
Nato toimii hänen mukaansa silti edelleen riittämättömin resurssein, hitaasti ja reaktiivisesti, ja tunnistaa vain kapean uhkien kirjon.
– Sen on nyt ajateltava kunnianhimoisesti, omaksuttava kattava käsitys 21. vuosisadan turvallisuusuhkista, palautettava itselleen rooli turvallisuuskonsultaatioiden keskeisenä foorumina ja murrettava sen toimintaa aiemmin lamauttaneet pidäkkeet, Volker toteaa.
Volker toimi USA:n suurlähettiläänä Natossa 2008–2009. Hän on toiminut myös maansa Eurooppa-asioista vastaavana apulaisulkoministerinä 2005–2007 ja erityisedustajana Ukrainassa 2017–2019.
Venäjä onnistunut jarruttamaan
Viime aikoina Nato on Volkerin mukaan rajoittunut vastaamaan perinteisiin sotilaallisiin uhkiin maantieteellisessä lähiympäristössään, mutta historiallisesti sen tehtäväkenttä on ollut huomattavasti laajempi.
– Koronaviruskriisi on nyt muistuttanut meitä siitä, että uhkilla on lukuisia ei-sotilaallisia muotoja. Taudinaiheuttajien lisäksi sellaisia ovat toimitusketjujen katkokset, kriittisen infrastruktuurin vahingoittaminen, disinformaatio ja haavoittuvuudet seuraavan sukupolven langattomissa 5G-verkoissa vain muutamia esimerkkejä mainitakseni, hän sanoo.
Juhlapuheissa korostetaan Volkerin mukaan kerta toisensa jälkeen pyrkimystä vapaan ja yhtenäisen Euroopan rakentamiseen. Käytännössä Naton ulkopuolisten eurooppalaisten demokratioiden eteneminen kohti puolustusliiton jäsenyyttä on kuitenkin edennyt hitaasti.
– Venäjän aggressiivinen asenne, taloudellinen protektionismi sekä järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption pelko ovat kaikki osaltaan synnyttäneet laajentumisväsymystä kansalaisten ja eliittien keskuudessa niin EU:n kuin Natonkin suhteen, hän toteaa.
Koronaviruspandemiaa hän pitää osoituksena läntisten yhteiskuntien keskinäisriippuvuudesta ja siitä, että yhteistä turvallisuutta edistetään parhaiten entistä tiiviimmällä yhteistyöllä olemassa olevien rakenteiden puitteissa.
– Me tarvitsemme kaikki ne liittolaiset, jotka kykenemme kokoamaan, kyetäksemme vastaamaan maantieteellisten ja toiminnallisten ulkoisten uhkien koko kirjoon. Naton olisi syytä aloittaa toteuttamalla vuonna 2008 tekemänsä sitoumukset Georgialle ja Ukrainalle, Volker painottaa.
– Nato suhtautuu myönteisesti Ukrainan ja Georgian euroatlanttisiin pyrkimyksiin kohti Naton jäsenyyttä. Olemme tänään päättäneet, että näistä maista tulee Naton jäseniä, sanotaan puolustusliiton vuoden 2008 Bukarestin huippukokouksen päätteeksi annetussa julistuksessa.
