Europarlamentaarikko Henna Virkkunen. LEHTIKUVA/EMMI KORHONEN

Henna Virkkunen: Euroopasta globaali johtaja

Eurooppa ei voi mepin mukaan enää peesata aiempaan tapaan Yhdysvaltoja.

Entinen ministeri ja nykyinen europarlamentaarikko Henna Virkkunen (EPP) kirjoittaa blogissaan, että presidentti Donald Trumpin Yhdysvaltojen irtiottojen myötä Euroopan Unionin tulee olla entistä yhtenäisempi ja otettava vastuuta niin paikallisesti kuin globaalistikin.

Virkkunen huomauttaa, ettei tämä tarkoita sitä, etteikö Yhdysvallat olisi edelleen taloudessa ja turvallisuudessa tärkeä liittolainen, ”mutta tuuli transatlanttisessa suhteessa on Trumpin kaudella tempoillut kovissa puuskissa.”

Trumpin vaatimus Euroopan oman vastuun lisäämisestä puolustusmenoissa on Virkkusen mukaan perusteltu.

– Kuluneina vuosikymmeninä liian moni Euroopan maa on laiminlyönyt omaa varautumistaan. Tuudittauduttiin siihen, ettei Eurooppaa mikään sotilaallinen uhkaa. Viimeistään Krimin valtaus ja Ukrainan sota osoitti, että arvio oli väärä, kirjoittaa Virkkunen, ja samalla jatkaen:

– Mutta on ymmärrettävä, että se ei tapahdu hetkessä. Puolustusmenojen kasvattamisen on tapahduttava järkevästi.

Virkkusen mukaan Trumpin aikana Yhdysvallat on kääntynyt sisäänpäin.

– Viimeisen vuoden aikana Yhdysvallat on vetäytynyt laajasti kansainvälisistä sopimuksista: Tyynenmeren vapaakauppasopimuksesta, Pariisin ilmastosopimuksesta, Iranin ydinsopimuksesta, YK:n ihmisoikeusneuvostosta ja Unescosta. Samalla se on leikannut omaa osuuttaan YK:n toimien rahoituksessa, jotka haastavat muun muassa YK:n väestörahaston, Unicefin ja rauhanturvatoiminnan suunnitelmia.”

Lisäksi vapaan kaupan ja vapaiden markkinoiden tavoite ei näytä yhdistävän Yhdysvaltoja ja Eurooppaan samaan tapaan.

– Niin ikään Obaman kaudella hyvään vauhtiin saadut neuvottelut Euroopan ja Yhdysvaltain TTIP-vapaakauppasopimuksesta on lyöty jäihin, ja nyt maailma on kauppasodan partaalla Trumpin määräämien tuontitullien ja niitä seuranneiden vastatullien seurauksena.

Virkkunen korostaa, että Yhdysvaltojen sulkeutuessa Eurooppa on kehittänyt kumppanuutta Aasian suunnassa.

– Samaan aikaan kun Trump ja Putin keskustelivat Helsingissä, Pekingissä pidettiin EU-Kiina-huippukokous, jossa allekirjoitettiin iso pino yhteistyösopimuksia. Kokouksessa muun muassa linjattiin Euroopan unionin ja Kiinan yhteistyön tiivistämisestä WTOn uudistamisessa, ilmastonmuutoksen torjunnassa, puhtaassa energiassa, valtamerien suojelussa, kiertotaloudessa, päästökaupassa, investoinneissa ja tullivalvonnassa, huomauttaa Virkkunen.

– Kiinan kokouksen perään pidettiin kuluneella viikolla Tokiossa EU-Japani-huippukokous, jossa allekirjoitettiin EU:n ja Japanin välinen vapaakauppasopimus.

Kauppasopimus luo ”yli 600 miljoonan ihmisen avoin kauppa-alue ja poistetaan Japaniin vieviltä eurooppalaisilta yrityksiltä vuosittain yli miljardin euron tullimaksut.”

– Vastaavat kauppaneuvottelut on käynnistetty myös Australian ja Uuden-Seelannin kanssa. Tämä on oikea ja vastuullinen linja. Euroopan ei pidä rakentaa muureja, vaan siltoja, lopettaa Virkkunen kirjoituksensa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt